Tulevat konsertit

HUUTOJA JA KUISKAUKSIA

Su 28.1.2018 klo 16 Puijon kirkko

Kevätkauden käynnistävä konsertti tarjoaa musiikkia barokin ajalta nykypäivään, yhteistyössä Puijon seurakunta!

POHJOLAN TUULIA, ETELÄN EKSOTIIKKAA

Ti 13.2.2018 klo 19 Kuopion keskusseurakuntatalo

Beethovenin Allegretto johdattaa Ravelin ja Kuulan pianotriojen maailmaan!

ELÄMÄN MYRSKYISSÄ

Su 8.4.2018 klo 16 Kuopion kaupungintalo

Konsertissa kuullaan Schubertin Lebensstürme pianolle nelikätisesti, Barberin sonaatti sellolle ja pianolle sekä Smetanan ja Magnussonin musiikkia pianotriolle. 

KUVAKUKKO SOI

Su 22.4.2018 klo 16 Kino Kuvakukko

Musiikkia ja kuvaa yhdistävä konsertti Kino Kuvakukossa!

KAMARISTA KAJAHTAA - Aikamatka

Su 29.10.2017 klo 16 Kuopion kaupungintalo 

Konsertissa perinnesoittimien sarven, jouhikon, kanteleen ja harmonikan aloittaman musiikillisen aikamatkan edetessä kokoonpanot kasvavat kamariorkesterin mittoihin. Kapellimesterina Dimas Ruiz. 

Ohjelma:

Suomalaisia paimensoittoja / koonnut Carl Axel Gottlund
Jarna Virtanen, sarvi;  Silja Kallio, kantele

Laulu / Trad., Feodor Pratšun mukaan
Nikodemus 1854 / Trad., Kaksi sävelmää Nikodemus Hirvosen mukaan
Kaksi letskaa / Trad., Feodor Pratšun ja Juho Vaittisen mukaan
Ilkka Heinonen, jouhikko

Jean Sibelius: Moderato (1896-98)
Silja Kallio, kantele

Petri Makkonen: Il mondo nuovo (2017)
Petri Makkonen, harmonikka; Soila Häkkinen, viulu; Sanna Haverinen, viulu; Marjo Suhonen, alttoviulu; J.P. Tikkanen, kontrabasso

Atso Almila: Cascades (2016)
Terhi Aurala-Heiskanen, huilu; Reiko Mori, oboe; Karoliina Komulainen, klarinetti; Mariana Pavaloiu, fagotti; Jarna Virtanen; käyrätorvi; Heli Untamala, viulu; Tuomas Untamala, sello; J.P. Tikkanen, kontrabasso

Väliaika

Uuno Klami: Kohtauksia nukketeatterista (1925-1931)
1. Ouverture, 2. Kiinalainen kauppias, 3. Baletti, 4. Prinsessa Ruusunen, 5. Urhoollinen kenraali

Joonas Kokkonen: Il Paesaggio (1987)

Einojuhani Rautavaara: Pelimannit (1952, orkesterisovitus 1972)
1. Närböläisten braa speli, 2. Kopsin Jonas, 3. Klockar Samuel Dikström, 4. Pirun polska, 5. Hypyt

1. viulu: Soila Häkkinen, Sayaka Kinoshiro, Marjo Suhonen, Lev Berkovskiy, Tatiana Yurieva
2. viulu: Sanna Haverinen, Aino Konttinen, Henna Korhonen, Elisabeth St-Cyr
Alttoviulu: Laura Vilagi, Mikko Väisänen, Sonja Koistinen
Sello: Peter Gospodinov, Heidi Miettunen, Timo Törmä
Kontrabasso: J.P. Tikkanen
Huilu: Terhi Aurala-Heiskanen 
Oboe: Joona Parkkinen
Klarinetti: Karoliina Komulainen
Fagotti: Mariana Pavaloiu
Käyrätorvi: Jarna Virtanen 

Kapellimestari: Dimas Ruiz Santos

Kiihkeä suomalaisuusmies Carl Axel Gottlund (1796-1875) oli ensimmäisiä ja tuotteliaimpia kansanperinteen kerääjiämme. Hänen kokoamiaan runoja ja lauluja kertyi vuosien mittaan lähes tuhat. Gottlund esitti ensimmäisenä ajatuksen Kalevalasta – suomalaisten muinais-runojen yhtenäisestä kokonaisuudesta. Sormiaukottomiin sarvitrumpetteihin kuuluvaa lehmänsarvea (kutsuttu myös nimillä torvi, tyyty, tyytty) on ilmeisesti käytetty kutsumaan kyläläiset kokoon tarvittaessa. Vielä 1950-luvulla ovat emännät lehmänsarvella soittaen kutsuneet työväkeä syömään. Paimenet ovat yleensä käyttäneet isompaa häränsarvea. Ääni näillä molemmilla instrumenteilla muodostetaan päristämällä huulia vastakkain kuten vaskisoittimia soitettaessa. Koska sarvissa ei ole sormiaukkoja (vrt. esim. nokkahuilu) jokainen ääni on muodostettava huulilla ja ilmanpaineen muutoksilla. Aikamatka-konsertissa soitettava lehmänsarvi on moderni versio sarvitrumpetista, sillä siihen on soittamisen helpottamiseksi tehty holkki käyrätorven suukappaletta varten.

Kun jouhikkomestarit Feodor Pratšu (1852) ja Juho Vaittinen (1856) soittivat maanituksia musiikintutkija A.O. Väisäselle 1900-luvun alussa, oli jouhikonsoiton perinne Laatokan pohjoisrannoilla sammumaisillaan. Soitinta, jonka historia ulottuu keskiaikaan saakka, käytettiin laulujen ja tanssien säestykseen. 

Kanteletta on käytetty kansanmusiikissa vuosisatojen ajan mutta taidemusiikissa vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien ja varhaisimmat suomalaiset kantelesävellykset ovat tiettävästi Jean Sibeliuksen (1865-1957) säveltämät Dolcissimo ja Moderato v. 1896-98. On arveltu, että ne on pienimuotoisuutensa vuoksi jääneet pois Sibeliuksen yleisesti tunnetusta tuotannosta.

Kantelisti Silja Kallio on kotoisin Vieremältä. Hän on valmistunut musiikkipedagogiksi (AMK) Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta (nyk.Metropolia) v.2004, jolloin hän myös aloitti kanteleensoitonopettamisen Kuopion konservatoriossa. Hän jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian esittävän säveltaiteen osastolla valmistuen musiikin maisteriksi v.2007. Innostuksen musiikkialalle Kallio onkin saanut Kuopiosta konservatorion ja silloisen Kuopion Yhteiskoulun Musiikkilukion opettajilta. Tärkeimpiä kanteleopettajia opintojen aikana ovat olleet Tiina Takkinen, Mari Gustavsson, Timo Väänänen ja Ritva Koistinen.

Jarna Virtanen aloitti käyrätorvensoiton 9-vuotiaana Haapaniemen koulussa Kuopiossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Timo Ronkaisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi 2006. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina soittaen orkestereissa ympäri Suomen ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa.

Petri Makkonen (1967-) opetteli harmonikansoiton alkeet 8-vuotiaasta alkaen kansanmusiikin parissa synnyinseudullaan Pörsänmäellä Iisalmen kupeessa. Säännölliset soittotunnit ja taidemusiikin opiskelun hän aloitti 14-vuotiaana Sibelius-Akatemian nuoriso-osastolla Heidi Velamon johdolla. Musiikin maisteriksi hän valmistui v. 1994 Akatemian solistiselta osastolta erinomaisin arvosanoin pääaineenaan harmonikka (op. Matti Rantanen) ja sivuaineenaan sävellys (op. Heikki Valpola ja Olli Kortekangas).
Petri Makkonen on opettanut harmonikansoittoa päätoimisesti Kuopion konservatoriossa vuodesta 1996, lehtorina vuodesta 2012. Opetustyönsä ohessa Makkonen esiintyy koti- ja ulkomaisilla estradeilla sekä solistina että eri musiikkityylejä edustavissa kokoonpanoissa, myös teatterimuusikkona (mm. Viulunsoittaja katolla, Kuopion kaupunginteatteri 2017 - 2018). Viimeaikaisista sooloesiintymisistä mainittakoon Suomi 100 -juhlavuoden avajaistapahtuman musiikista vastaaminen Suomen Pietarin pääkonsulaatissa 1. 2. 2017. Kuluneen vuoden aikana Makkonen on toiminut myös Belgradissa järjestettyjen kansainvälisten Internet-musiikkikilpailujen tuomaristossa, viikon mittaisen mestarikurssin opettajana Nocera Tirinesessa Italiassa sekä Italian kansallisten harmonikkakilpailujen jurytehtävissä Pescarassa. Marraskuussa 2017 hän lähtee säveltäjävieraaksi Pekingin konservatorioon Kiinaan ja maaliskuussa 2018 Belgorodiin etelä-Venäjälle.
Maailmalla Makkonen tunnetaan erityisesti harmonikkasävellyksistään, joista monet ovat kansainvälisten harmonikkakilpailuiden kantaohjelmistoa ja useimmiten myöskin suosituinta suomalaista musiikkia. Ansiokkaasta urasta kansainvälisen harmonikkataiteen saralla Petri Makkoselle myönnettiin Moskovan harmonikkafestivaaleilla v. 2006 Hopeinen levy –tunnustuspalkinto, jonka suomalaista toistaiseksi on hänen lisäkseen saanut vain professori Matti Rantanen. Shanghaissa v. 2012 Coupe Mondiale –harmonikkakilpailuissa Makkosen sävellys Tango-Toccata voitti ”Paras uusi harmonikkasooloteos”  –erikoispalkinnon.
Petri Makkosen harmonikkasävellyksissä yhdistyvät persoonallisella tavalla vaikutteet mm.  klassisesta ja modernista taidemusiikista, tango nuevosta, kansanmusiikista, pop- ja jazz-musiikista sekä musiikkiteatterista. Makkosen lapsille suunnatut miniatyyrisarjat ovat vakiinnuttaneet asemansa kotimaamme keskeisessä harmonikkaopetusmateriaalissa, hänen musiikkiaan on esimerkiksi ollut valtakunnallisten Minä soitan harmonikkaa –kilpailuiden pakollisina kappaleina jo kymmenkunta kertaa. Lisäksi Petri Makkonen on säveltänyt ja sovittanut huomattavan määrän erityylistä musiikkia sooloharmonikalle, harmonikkaorkesterille ja lukuisille muille kokoonpanoille.

Ilkka Heinonen on kansanmusiikkiin erikoistunut muusikko soittiminaan kontrabasso, jouhikko ja violone. Euroopan kansanmusiikkikulttuureista vaikutteensa saaneiden yhtyeiden lisäksi Heinonen on toiminut niin solistina kuin orkestereissakin nykymusiikin ja vanhan musiikin konserteissa ja projekteissa.