Tulevat konsertit

HUUTOJA JA KUISKAUKSIA

Su 28.1.2018 klo 16 Puijon kirkko

Kevätkauden käynnistävä konsertti tarjoaa musiikkia barokin ajalta nykypäivään, yhteistyössä Puijon seurakunta!

POHJOLAN TUULIA, ETELÄN EKSOTIIKKAA

Ti 13.2.2018 klo 19 Kuopion keskusseurakuntatalo

Beethovenin Allegretto johdattaa Ravelin ja Kuulan pianotriojen maailmaan!

ELÄMÄN MYRSKYISSÄ

Su 8.4.2018 klo 16 Kuopion kaupungintalo

Konsertissa kuullaan Schubertin Lebensstürme pianolle nelikätisesti, Barberin sonaatti sellolle ja pianolle sekä Smetanan ja Magnussonin musiikkia pianotriolle. 

KUVAKUKKO SOI

Su 22.4.2018 klo 16 Kino Kuvakukko

Musiikkia ja kuvaa yhdistävä konsertti Kino Kuvakukossa!

KAMARISTA KAJAHTAA - Suomalaisuuden heijastuksia

La 11.11.2017 klo 18 Kuopion Tuomiokirkko

Baritoni Kristian Lindroosin ja pianisti Marita Viitasalon konsertissa kuullaan Sibeliuksen, Schubertin ja Merikannon musiikkia sekä kantaesityksenä Adam Vilagin uusi teos baritonille ja pianolle Juice Leskisen runoon. 

Konsertti järjestetään yhteistyössä Kuopion ev.lut. seurakuntien kanssa ja se on osa Kirkkomusiikkiviikkoa!

O h j e l m a

Jean Sibelius (1865-1957):

Romance A-duuri op.24/2

Ristilukki op.27 Adolf Paul
Kyssens hopp op.13/2. J.L.Runeberg
Våren flyktar hastigt op.13/4
Drömmen op.13/5
Jägargossen. Op.13/7

Franz Schubert (1797-1828):

Impromptu Ges-duuri op.90/3.

Sei mir gegrüsst! Fr. Rückert
Frühlingstraum W. Müller
Die Forelle Chr.Fr.D. Schubart
Aufenthalt L. Rellstab

Adam Vilagi (1977-):

Ihminen k.e.baritonille ja pianolle Juice Leskisen tekstiin (2017)

Erkki Melartin (1875-1937):

Barcarole op.59/1

Oskar Merikanto (1868-1924):

Ma elän! Op.71/1 Larin-Kyösti
1868-1924 Annina (Venetsialaisia lauluja) Daniel Fallström
Merellä op. 47/4 J.H. Erkko

 

Kristian Lindroos on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin kandidaatiksi laulu pääaineenaan ja valmistelee paraikaa maisterin opintojaan. Tämän lisäksi hän on opiskellut Sherman Lowen johdolla Venetsiassa 2012 lähtien sekä täydentänyt opintojaan Accademia del bel canto ”Rodolfo Celletti” -laulukurssilla Martina Francassa kesällä 2015.

Kristian Lindroos tulee laulajasuvusta: isä on basso Petri Lindroos ja isoisä tenori Peter Lindroos. Lindroos debytoi syksyllä 2015 Firenzen oopperatalossa Giovane Henrikin roolissa Marco Tutinon oopperassa Le Braci. Lokakuussa 2015 Lindroos lauloi Belcoren roolin Donizettin oopperassa Lemmenjuoma Milanon Teatro Nuovossa. Heinäkuussa 2015 Lindroos lauloi Mercurion roolin Monteverdin oopperassa Poppean kruunaus Festival della valle d’Itria -oopperafestivaaleilla Martina Francassa.

Lindroos on esiintynyt lukuisissa konserteissa Suomessa. Näistä mainittakoon Händelin Messias-oratorion bassosolisti Lahdessa kapellimestari Esa Heikkilän johdolla sinfonia Lahden säestämänä maaliskuussa 2016, Lars Karlssonin laulusarjan baritonille ja kamariorkesterille Pär Lagerkvistin teksteihin kantaesitys Sibelius-akatemian konserttisalissa lokakuussa 2013, konsertti Helsingin kaupunginorkesterin solistina Helsingin musiikkitalossa tammikuussa 2014 sekä Hyvänmielenpäivän konsertti Helsingin jäähallissa toukokuussa 2014. Sibelius-akatemian oopperaproduktioissa hän on laulanut Schaunardin Puccinin oopperassa La Bohemé sekä Falken J. Straussin oopperassa Lepakko. Lindroos on myös laulanut Savonlinnan oopperajuhlakuorossa vuosina 2011 ja 2012.

Lindroos on Lappeenrannan laulukilpailujen miesten sarjan voittaja 2016.
Hän on myös saanut erikoispalkinnon Toti dal Monte -laulukilpailussa Trevisossa, Italiassa kesäkuussa 2015.

Marita  Viitasalon  taiteellinen ura alkoi hänen saavutettuaan palkintosijan Maj Lind-pianokilpailussa. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa prof. Timo Mikkilän johdolla jatkaen opintojaan stipendin turvin Roomassa Accademia di Santa Ceciliassa, missä suoritti loppututkinnon 1971. Opinnot jatkuivat neljän vuoden ajan Wienin musiikkikorkeakoulussa prof. Dieter Weberin johdolla, ja hän  suoritti diplomitutkinnon erinomaisin arvosanoin sekä Sibelius-Akatemiassa 1972 että Wienissä 1976.

Ensikonserttinsa jälkeen Marita Viitasalo on ollut yksi ahkerimmin esiintyviä suomalaisia pianotaiteilijoita. Hän on antanut soolokonsertteja kotimaan lisäksi mm. Wienin Musikvereinissa, Berliinissä, Roomassa, Tukholmassa ja Tokiossa sekä esiintynyt useiden orkestereiden solistina Suomessa ja Skandinaviassa. Hän on levyttänyt Sibeliuksen, Debussyn ja Ravelin pianomusiikkia, viimeisin vuonna 2015 Ondine-levymerkille.

Marita Viitasalo on tehnyt tiivistä yhteistyötä mm. sopraano Soile Isokosken ja baritoni Bo Skovhusin kanssa konsertoiden ympäri maailmaa merkittävissä musiikkikeskuksissa joista mainittakoon mm. Wienin Musikverein, Wienin Konzerthaus, Salzburgin musiikkijuhlat, Edinburghin Festivaalit, Lontoon Wigmore Hall sekä Carnegie Hall New Yorkissa. He ovat levyttäneet runsaasti kotimaista, pohjoismaista ja saksalaista liedmusiikkia Ondine-levymerkille.

Vuonna 1986 perustamansa Trio Finlandian jäsenenä Marita Viitasalo on konsertoinut laajasti Skandinaviassa, Keski-Euroopassa, USA:ssa sekä Kaakois-Aasiassa. Hän on levyttänyt mm. Brahmsin klarinettisonaatit Anna-Maija Korsimaan kanssa.

Taiteellisen toiminnan lisäksi Marita Viitasalo toimi pianomusiikin lehtorina  Sibelius-Akatemiassa1977-2010 sekä kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin pitkäaikaisena taiteellisena johtajana 1989-2013.

Tasavallan presidentti myönsi Marita Viitasalolle vuonna 2006  Pro Finlandia -mitalin hänen taiteellisista ansioistaan.
Vuonna 2013 hänelle myönnettiin sekä Espoon kaupungin taidepalkinto että Espoo-mitali.

 

Unkarilaissyntyinen säveltäjä Adam Vilagi (s.1977) muutti 2-vuotiaana perheensä kanssa Suomeen. Vilagi valmistui vuonna 2008 musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta opiskeltuaan sävellystä Erkki Jokisen ja Eero Hämeenniemen lisäksi Budapestin Liszt Akatemiassa György Orbánin oppilaana. Sävellysopintojaan Vilagi on täydentänyt Sävellyspaja-mestarikurssilla Jukka Tiensuun, Jouni Kaipaisen ja Magnus Lindbergin johdolla.

Vilagin musiikkia ovat esittäneet useat Suomen eturivin muusikot. Merkittäviä yhteistyökumppaneita ovat olleet mm. Kamus-kvartetti, kitarataiteilijat Otto Tolonen, Petri Kumela, Antero Pellikka ja Markku Laakso, pianotaiteilija Paavali Jumppanen, alttoviulutaiteilija Jussi Tuhkanen, huilutaiteilija Kaisa Kortelainen, sekä Suomen maineikkaimpiin puhallinkvintetteihin kuuluva Fantasia-kvintetti. Kansainvälisestä yhteistyöstä tulee mainita yhteistyö aikamme jousikvartettomusiikin esittämiseen erikoistuneen puolalaisen NeoQuartetin kanssa. Vilagin musiikkia ovat esittäneet myös Kuopion ja Joensuun kaupunginorkesterit sekä Tapiola Sinfonietta.

Vilagin teoksia on esitetty laajalti Suomessa, useissa Euroopan maissa, Japanissa ja Singaporessa. Viimeaikaisista esityksistä mainittakoon Vilagin jousikvarteton Hunger kantaesitys Pasimusic –festivaalilla Kuopiossa NeoQuartetin esittämänä syksyllä 2016. Vilagin pianotrio Kolme Hetkeä soi pakollisena teoksena musiikkiopisto Juvenalian XI valtakunnallisessa kamarimusiikkikilpailussa Espoossa keväällä 2017. Saman vuoden keväänä sai kantaesityksensä myös huilulle ja kitaralle sävelletty Just A Duo –yhtyeen tilausteoksena syntynyt …Let’s just wait and see what comes out of the river… Hietsun Paviljongin Ateljé-salissa Helsingissä.
Vilagin soolohuiluteos Flame soi Pohjoismaiset Musiikkipäivät –festivaalilla Lontoossa syksyllä 2017.
Martin Wegeliuksen muisto –säätiö myönsi Vilagille tunnustusapurahan keväällä 2017.

Adam Vilagi kertoo uudesta teoksestaan näin: Ihminen on tilausteos Kuopion kamarimusiikkiseuran Suomi-100 konserttisarjaan. Teos on syntynyt vuonna 2017 ja se on omistettu teoksen kantaesittäjille baritoni Kristian Lindroosille ja pianotaiteilija Marita Viitasalolle. Teos on sävelletty Juice Leskisen tekstiin Juridiikan perusteet kristillisen etiikan valossa. Teksti on peräisin Leskisen runokokoelmasta Ilonkorjuun aika. Tekstissä esiintyvät Kymmenen käskyä ovat Raamatusta, Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottamana suomennoksena.  

Leskisen teksti on eräänlainen satiiri. Tekstissä esiintyvien Raamatun Käskyjen moraalinen oppi saa Leskisen tekstissä kriittisen ja moniulotteisen näkökulman. Leskisen teksti tuo purevasti esille ihmisen heikkouden ja kykenemättömyyden elää Raamatun Käskyjen moraalisten ihanteiden mukaan. Tämän synnyttämä konfliktinen asetelma Raamatun Käskyjen pyhän ja Leskisen tekstin maallisuuden välillä muodostaa teoksen kantavan voiman.
Haluan kiittää Kuopion kamarimusiikkiseuraa ja Pohjois-Savon taidetoimikuntaa saamastani taloudellisesta tuesta teoksen säveltämiseen.