Tansseja ja tunnelmaa kevätillassa

Ke 10.4.2013 klo 19 Riistaveden Seurakuntasali

Tielman Susato: Renessanssitansseja
J.S. Bach: osia Soolosellosarjasta nro 2, d-molli, BWV 1008
Béla Bartok: Romanialaisia kansantansseja (sov. Zoltán Székely)
Herbert Lindholm: Divertimento käyrätorvelle ja sellolle, op. 76
Joseph Haydn: osia Jousikvartetosta nro 8, D-duuri, Hob. III:D8

Marjo Suhonen, viulu
Markku Laakso, kitara
Heidi Miettunen, sello
Jarna Virtanen, käyrätorvi

 

Liput 10€/ opisk. 2€ ovelta, vain käteisellä

 

Kamarimusiikkiseuran kevätillan kattaus tarjoilee suloisen sekoituksen musiikkia eri aikakausilta mielenkiintoisella ellei jopa hämmentävällä kokoonpanolla – vai koska viimeksi kuulit jousikvartettoa esitettävän kitaran, käyrätorven, viulun ja sellon voimin?

Konsertin avaa saksalais-flaamilaiset sukujuuret omaavan Tielman Susaton renessanssitanssit. 1500-luvun maalliset tanssit ovat olleet perustana myös länsimaisen taidemusiikin suurmiehen, Johann Sebastian Bachin (1685-1750) tunnetuille soolosellosarjoille. Kanttorina elämäntyönsä tehneen Bachin säveltämästä sooloinstrumenttikirjallisuudesta muille kuin uruille saamme kiittää oikeastaan Anhalt-Köthenin ruhtinasta Leopoldia, joka palkkasi Bachin hovikapellikseen vuonna 1717. Koska suurena musiikinrakastajana tunnettu Leopold oli kuitenkin kalvinisti, ei hän käyttänyt Bachin lahjoja kirkkomusiikkiin, vaan vaati tältä sävellyksiä viihdykkeeksi. Kaikkiaan kuusiosaisesta Soolosellosarjasta nro 2 kuulemme tänään kolme osaa. Teoksen avaa Preludi, joka johdattaa kolmeen keinuvaan, espanjalaiset juuret omaavaan Sarabandeen. Nopea Gigue taas pohjautuu englantilaiseen imitaatiota hyödyntävään sävellystapaan, ja osassa voi kuulla myös kansanmusiikillisia vaikutteita.

Unkarilaisen Béla Bartókin (1881-1945) Romanialaiset kansantanssit ovat säveltäjän kansanmusiikki-innostuksen vallassa tehtyjen, lähinnä Itä-Eurooppaan keskittyneiden keruuretkien tulosta. Nämä kuusi lyhyehköä tanssia ovat osuva esimerkki Bartókin rytmisesti elävästä ja soinnuiltaan omaperäisestä sävellystyylistä. Alkujaan pianolle sävelletty teos kuullaan suosittuna sovituksena viululle ja kitaralle.

Sovituksista innostuneena ohjelma sisältää toki jotain aivan alkuperäisellekin kokoonpanolle sävellettyä, kirjaimellisesti. Kuopiolainen säveltäjä ja pitkän linjan huilisti ja huilupedagogi Herbert Lindholm (1946-) on säveltänyt Divertimenton Op. 76 (2011) Jarna Virtaselle ja Heidi Miettuselle. Teoksen nimi viittaa huvitteluun, ja teoksessa onkin kuultavissa käyrätorven ja sellon leikittelevää dialogia.

Ilta päättyy ”soitinmusiikin isän”, Joseph Haydnin (1732-1809) varhaisklassiseen eleganssiin. Haydnin monien sävellysansioiden joukkoon kuuluu muun muassa jousikvarteton kehittäminen, josta taidonnäytteenä kuulemme säveltäjän varhaisemmasta tuotannosta Jousikvarteton Op. 2 nro 2. Teos on sovitettu myöhemmin kitaran esi-isänä tunnetulle luutulle ja jousitriolle. Sen sijaan käyrätorven ei tiedetä korvanneen ennen alttoviulua, mutta tänään tämänkin ihmeen kokeminen on mahdollista!

 

Marjo Suhonen on valmistunut viulunsoiton opettajaksi Jüri Gerretzin johdolla Kuopion Musiikki- ja Tanssiakatemiasta vuonna 2008. Sittemmin hänen opettajinaan ovat toimineet Alexander Vinnitski (A-tutkinto) ja Ari Angervo lukuisia viulunsoiton- ja kamarimusiikin mestarikursseja unohtamatta. Suhonen on toiminut opetustehtävissä mm. Kuopion konservatoriossa, Soisalo-opistossa ja Ylä-Savon musiikkiopistossa sekä sijaisena Turun, Kuopion ja Joensuun kaupunginorkestereissa.

Markku Laakso aloitti kitaransoiton opiskelun Keski-Savon musiikkikoulussa Pieksämäellä opettajanaan mm. Vesa Teittinen. Opinnot jatkuivat aluksi Pekka Vesasen ja myöhemmin Timo Korhosen johdolla Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi suorittaen kitaran A-tutkinnon vuonna 1996. Vuosina 1997–2000 Laakso teki jatko-opintoja italialaisen Oscar Ghiglian johdolla Baselin Musiikkiakatemiassa Sveitsissä, tehden siellä kitaradiplomin kesällä 2000. Laakso voitti ensimmäisen palkinnon Jyväskylän kitarakilpailuissa vuonna 1992. Hän konsertoi säännöllisesti yksin ja kamarimuusikkona, ja lisäksi hän on tehnyt nauhoituksia Yleisradiolle. Laakso työskentelee Kuopion konservatorion kitaransoiton lehtorina. Hän opettaa  myös Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla.

Heidi Miettunen on kotoisin Rovaniemeltä. Hän valmistui Kuopion konservatoriosta sellonsoitonopettajaksi opettajanaan Timo Törmä keväällä 2000. Sittemmin hän on täydentänyt opintojaan Bremenin musiikkikorkeakoulussa, Saksassa, Alexander Baillien luokalla sekä Pirkanmaan AMK:ssa Pauli Heikkisen johdolla. Heidi on toiminut sellonsoitonopettajana mm. Huittisissa ja Leppävirralla sekä sellonsoittajan sijaisena mm. Oulu Sinfoniassa ja Kuopion kaupunginorkesterissa. Kamarimuusikkona hän esiintyy säännöllisesti. Heidillä on käytössään Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahaston sello (Eero Haahti, 2008) vuoden 2014 loppuun saakka.

Jarna Virtanen aloitti käyrätorven soiton 9-vuotiaana Haapaniemen koulussa Kuopiossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Timo Ronkaisen johdolla ja valmistui Musiikin maisteriksi 2006. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina soittaen orkestereissa ympäri Suomen ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa.