Syyskauden käynnistävä Kamariklubi: Wieniläisklassismia ja ranskalaisia viettelyksiä

Ke 11.9.2013 klo 19 Kummin Aitta, ravintola Kummisetä

Corret RavelIbertMozart 

Jarna Virtanen, käyrätorvi                              
Salla Tyrväinen, viulu                                      
Markku Laakso, kitara
Tuomas Setälä, käyrätorvi
Kirkkokadun Kvartetti

Käsiohjelmat 10 € / 2 € opiskelijat, ovelta, vain käteisellä

Kuopion kamarimusiikkiseuran syyskauden 2013 avaava Kamariklubi soi jälleen Kummisedän tunnelmallisessa aitassa. Illan ohjelmassa on vivahteikkuutta ja virtuoottisuutta, kun käyrätorven lämmin sointi ja viulu-kitara -duon temperamenttiset rytmit kohtaavat. Klubi-illan musiikkielämykset kruunaavat takuulla pimenevän syysillan ja toivottavat samalla kuulijoita tervetulleiksi pian 5-vuotista taivaltaan juhlivan kamarimusiikkiseuran syksyn ohjelman pariin.
 

KAMARIKLUBIN TEOSESITTELYT

Kamariklubin ohjelman avaa hieman tuntemattomampi säveltäjänimi, A. Corret. Corret toimi soolokäyrätorvistina luoteis-ranskalaisen Rouenin kaupungin Suuressa Teatterissa vuosina 1815­-1862. Teatterin arkistot tuhoutuivat tulipalossa vuonna 1876, mikä oletettavasti vaikutti myös säveltäjästä jääneisiin vähäisiin tietoihin. 2. Duo-concertante käyrätorvelle ja kitaralle (1820) on omistettu Corretin ystävälle, taidemaalarina ja kitaristina tunnetulle Eustache Bératille. Ystävyys selittäneekin sen, miksi Corret on säveltänyt duonsa näinkin harvinaiselle kokoonpanolle.

Ranskalaissäveltäjä Maurice Ravelin (1875­-1937) omaperäisen vivahteikkaassa musiikissa on sekä impressionistia että uusklassisia piirteitä. Oman leimansa Ravelin musiikille antaa myös espanjalaisuus, joka kumpusi häneen aivan Espanjan rajalla sijainneen synnyinkotinsa perinteistä. Valtaosan elämästään Ravel eli kuitenkin Pariisissa. Ravelin säveltuotanto on jaettavissa karkeasti kahteen kategoriaan; toista ryhmää edustavat älykkäät pianoteokset ja sekä hänen kuuluisin oopperansa, L´Heure espagnole, toista taas tanssit, joista tänään kuulemme Habaneran (1907). Habanera on alkujaan kuubalais-espanjalainen tanssi, joka muistuttaa vanhaa tangoa synkopoidussa 2/4 -tahtilajissaan. Ravel sävelsi Habaneran alunperin ihmisäänelle ja pianolle, mutta suosittua teosta on sittemmin sovitettu erilaisille kokoonpanoille.

Paljasjalkainen pariisilaissäveltäjä Jacques Ibert (1890­-1962) oli tuottelias säveltäjä siitäkin huolimatta, että maailmansotien myllerrykset vaikeuttivat pahasti hänen sävellystyötään. Sota-ajan vaikutuksella itse sävellyksiin ei kuitenkaan tunnu olevan suoraa yhteyttä, sillä Ibertin musiikille on leimallista eleganssi kepeys ja humoristisuus. Entr´acte (1935) on nimensämukaisesti välisoitto,  osa laajempaa näyttämömusiikkiteosta, jonka brilliantillisuudella leikittelevät sävelet vievät ajatuksia niin ikään Ibertin ihannoimaan Espanjaan.

Musiikinhistorian kuuluisimman ihmelapsen, itävaltalaisen Wolfgang Amadeus Mozartin (1756­-1791) säveltämät neljä käyrätorvikonserttoa ovat kaikki suosittua repertuaaria käyrätorvistien keskuudessa. Nämä konsertot Mozart sävelsi hyvälle ystävälleen, erinomaisena käyrätorvistina pidetylle wieniläiselle juustokauppiaalle, Joseph Ignaz Leitgebille. Leitgebin aikaan käyrätorvessa ei ollut vielä nykymallin mukaisia venttiilejä, vaan tämän niin sanotun ”luonnontorven” viritystä muokattiin vaihtamalla eripituisia viritysputkia; mitä pidempi putki oli, sitä matalampi sävellaji oli myös mahdollista soittaa. Modernilla käyrätorvella soittavan ei tarvitse kantaa repullista putkia mukanaan, mutta itse soitin on huomattavasti edeltäjäänsä raskaampi.

Mozartin elegantissa sävelkielessä on kuultavissa myös hänen elämäntyylilleen ominainen kujeilevuus ja leikittely. Solistin ja orkesterin (tai tässä tapauksessa kvartetin) humoristisen dialogin lisäksi mainittakoon Mozartin lisänneen käyrätorvikonserttojen alkuperäiskäsikirjoituksiin pieniä herjoja kaverilleen, ja neljännessä käyrätorvikonsertossaan Es-duuri, KV 495 (1786) hän käytti jopa erivärisiä musteita nuottikirjoituksessa. Tosin jälkimmäisen tempauksen pyrkimys ei välttämättä ole ollut soittajan hämääminen, vaan erilaisilla väreillä on mahdollisesti haettu myös tulkinnallisia merkityksiä.

 

KAMARIKLUBIN MUUSIKOT

Jarna Virtanen aloitti käyrätorven soiton 9-vuotiaana Haapaniemen koulussa Kuopiossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Timo Ronkaisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi 2006. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina soittaen orkestereissa ympäri Suomen ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa.

Salla Tyrväinen aloitti musiikkiopintonsa Savonlinnan musiikkiopistossa ja jatkoi niitä Sibelius-Akatemiassa, Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa sekä Hampurin musiikkikorkeakoulussa viulunsoitonopettajinaan Heimo Haitto, Tuomas Haapanen, Igor Bezrodny ja Mark Lubotzky. Viulukurssien tärkeimmät opettajat olivat Mi-Kyung Lee ja Chaim Taub. Salla valmistui musiikinmaisteriksi Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta v. 1991. Hän on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin 1. viulun äänenjohtajana vuosina 1989-1996. Lisäksi hän on soittanut mm. Avanti!- ja Tapiola-Sinfonietta-kamariorkestereissa. Vuodesta 2004 alkaen Salla on toiminut pastorina Kuopion evankelis-luterilaisessa seurakuntayhtymässä.

Markku Laakso aloitti kitaransoiton opiskelun Keski-Savon musiikkikoulussa Pieksämäellä opettajanaan mm. Vesa Teittinen. Opinnot jatkuivat aluksi Pekka Vesasen ja myöhemmin Timo Korhosen johdolla Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi suorittaen kitaran A-tutkinnon vuonna 1996. Vuosina 1997­-2000 Laakso teki jatko-opintoja italialaisen Oscar Ghiglian johdolla Baselin Musiikkiakatemiassa Sveitsissä, tehden siellä kitaradiplomin kesällä 2000. Laakso voitti ensimmäisen palkinnon Jyväskylän kitarakilpailuissa vuonna 1992. Hän konsertoi säännöllisesti yksin ja kamarimuusikkona, ja lisäksi hän on tehnyt nauhoituksia Yleisradiolle. Laakso työskentelee Kuopion konservatorion kitaransoiton lehtorina. Hän opettaa myös Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla.

Tuomas Setälä aloitti käyrätorven soiton Tarmo Moilasen johdolla ja jatkoi opintojaan Olli Hirvosen oppilaana Turun konservatoriossa. Vuodesta 1996 lähtien hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa Timo Ronkaisen oppilaana suorittaen diplomitutkinnon vuonna 2002. Setälä on osallistunut useille mestarikursseille opettajinaan Markus Maskuniitty, Esa Tapani, Hermann Baumann ja Radovan Vlatkovic. Tuomas Setälä on toiminut Kuopion kaupunginorkesterin käyrätorven varaäänenjohtajana vuodesta 2000 lähtien. Lisäksi häntä on kuultu äänenjohtajan sijaisena Turun Filharmonisessa orkesterissa (2007-2010) ja Suomen Kansallisoopperan orkesterissa keväällä 2013.

Kirkkokadun Kvartetti on muodostettu kuopiolaisista ammattimuusikoista, joita yhdistää sekä naapuruus että aktiivinen toiminta Kuopion kamarimusiikkiseurassa. Kvartetissa soittavat Heli Untamala ja Marjo Suhonen (viulu), Laura Vilagi (alttoviulu) ja Tuomas Untamala (sello).