Säveltäjän seurassa

Su 6.10.2013 klo 16 Kuopion kaupungintalo

Madsen - Lindholm (kantaesitys) - Schubert

Jarna Virtanen, käyrätorvi
Anna Maria McElwain, piano
Herbert Lindholm, huilu
Silja Kallio, kantele
Salla Tyrväinen, viulu
Heidi Miettunen, sello

Käsiohjelmat 15 € / 10 € seuran jäsenet / 2 € opiskelijat, ovelta, vain käteisellä

Kuopion kamarimusiikkiseuralla on ilo tarjota ohjelmassaan jälleen kuopiolaisen säveltäjän kantaesitysteos, tällä kertaa Herbert Lindholmin sävellys Tapio op. 81 huilulle ja kanteleelle. Lisäksi konsertissa kuullaan norjalaisen säveltäjän Trygve Madsenin Käyrätorvisonaatti op. 24 " Hommage à Franz Schubert"  sekä iki-ihana Schubertin Pianotrio nro 1 B-duuri.

 

 

KONSERTIN TEOSESITTELYT
 
Trygve Madsen:
Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle "Hommage à Franz Schubert" op.24 (1978)

Norjalainen Trygve Madsen (1940-) sävelsi ensimmäiset pianokappaleensa ja laulunsa jo alakouluikäisenä ja opiskeli säveltämistä Norjassa ja Wienissä. Madsenin laaja tuotanto on suurimmaksi osaksi kamarimusiikkia, mutta sieltä löytyy myös kolme sinfoniaa ja ooppera Cirkus terra. Madsen kertoo vaikuttajikseen useita säveltäjiä, kuten Prokofjev, Bach, Mozart ja Ravel. Lisäksi hänen kiinnostuksensa jazzmusiikkiin on kuultavissa useissa teoksissa. Kuitenkin Sonaatti käyrätorvelle ja pianolle on hyvin perinteiseen tyyliin sävelletty sonaatti kunnianosoituksena Schubertille.

Ensimmäinen osa on sonaattimuotoinen. Ensin kiivas esittely, seesteisempi kehittely ja kertauksessa palataan taas itsepäisiin tunnelmiin.Toinen osa on surumielisyydestään huolimatta veikeä, sillä käyrätorven legatoteema ja pianon legatotriolit ja esitysohje quasi menuetto (lähes meneutti) saavat soittajien aivot miltei nyrjähtämään, koska menuetti on yleensä kepeä, iloinen tanssi, eikä lyyrinen ja kaihoisa laulu.

Kolmannen osan teeman Madsen on lainannut Franz Schubertin Pianosonaatin no. 4 (a-molli op. 164) toisesta osasta vaihtaen tosin sävellajia käyrätorvelle mukavampaan. Teemasta on viisi variaatiota, joista toinen on pianistin hurja virtuoositeetin esittely ja neljäs 5/8- tahtilajissa oleva jazzahtava variaatio on kolmannen osan ainut selkeä hyppäys pois Schubertin perinteestä.

Frøydis Ree Wekre ja Bjørn Strandvold ovat kantaesittäneet Madsenin Sonaatin käyrätorvelle ja pianolle allekirjoittaneen syntymävuonna 1978, haaveeni olisikin pysyä itsekin soittajana yhtä raikkaana ja tuoreena vuosien saatossa, kuin tämä teos on pysynyt.                                                                                             

Jarna Virtanen

 

Herbert Lindholm: Tapio, op. 81 (kantaesitys)

Musiikkia huilulle ja kanteleelle ei ole olemassa kovin paljon. Soitettuamme Silja Kallion kanssa jonkin verran sovituksia kokoonpanollemme ajattelin, että olisi mukavaa tehdä alkuperäistäkin musiikkia. Koska Silja ja minä asumme vastapäätä toisiamme Tapionkadulla, sai kappale nimekseen Tapio. Sävelkieleni on usein ollut uusimpressionistinen, ja tähän kappaleeseen tyyli soveltuu erityisen hyvin kuvaamaan metsän henkiolentoa. Olen Tapiossa käyttänyt omintakeista sävelasteikkoa: C, D, Es, Fis, Gis, A, Bb, joka korostaa muinaista vaikutelmaa ja toimii niin, ettei kanteleensoittajan tarvitse tehdä viritystoimia soiton aikana. Huilu poikkeaa tästä kaavasta vain ajoittain. Teos on ilmeeltään rauhallisen mietiskelevä ja impulsiivinen. Kanteleen osuus on suunniteltu sopivaksi myös harpulle, ja sävellys valmistui Silja Kallion avustuksella keväällä 2013.

Teoksen syntyvaiheessa minulla ei vielä ollut varsinaista ohjelmallista musiikkia mielessä, ja jokainen kuulija muodostaa tietenkin aina oman mielikuvansa musiikin sisällöstä. Itselleni Tapiota soittaessa tulee kuitenkin mieleen visio, että muinainen metsänolento viettää rauhallisen lepohetken aurinkoisella aukiolla. Hän kuuntelee lehtien suhinaa, haukottelee, rapsuttelee korvia ja jatkaa loikoilemista, ehkä näkee lyhyet unet metsästyshetkistä. Kaikki tämä tapahtuu ennen kuin kiire on keksitty maailmaan.

Herbert Lindholm    
 

Franz Schubert: Pianotrio nro 1 B-duuri  (1812)

Franz Schubert (1797-1828) on jäänyt musiikinhistorian kirjoihin ennekaikkea lied-musiikin isänä, joka antoi yksinlauluille itsenäisen aseman vapauttamalla ne kokonaan oopperasta. Yli 600 laulun lisäksi Schubert sävelsi muunmuassa 9 sinfoniaa ja 35 kamarimusiikkiteosta, joista Pianotrio nro 1 B-duuri  edustaa säveltäjän myöhäisimpää tuotantoa. Taloudellisesta ahdingosta, epäonnistuneista rakkaussuhteista ja sairauksista kärsinyt Schubert oli kuollessaan vasta 31-vuotias.
   
Schubertin sävelkielessä on vaikutteita klassismin ja romantiikan aikakausilta sekä runsaasti ideoita niin Mozartilta, Haydnilta kuin Beethoveniltakin. Saksankielisen alueen kansanmusiikki on niin ikään suuressa roolissa Schubertin sävellyksissä, vaikkakaan kyseessä ei liene tietoisesti kansalliset pyrkimykset, vaan ennemminkin seurausta Schubertin yhteyksistä wieniläiseen kansanelämään.

Schubertilla on ainutlaatuinen kyky ilmaista musiikillaan tunteita. Schubertin ystävällisyys ja seurallisuus ovat jättäneet jälkensä myös hänen musiikkiinsa, jolle luonteenomaista on pehmeä melodisuus, lämmin, usein tumma sointiväri sekä käyttömusiikin runsaus. Pääpiirteissään valoisa musiikki on kenties ristiriidassa Schubertin alakuloisten elämänvaiheiden kanssa, joista tosin on kuultavissa surumielisiä, alistuneita kuin myös traagisiakin vivahteita. Schubertin musiikille onkin tunnusomaista runsas duurin ja mollin vaihtelu; tämä tavaramerkki tervehtii kuulijaa jo heti B-duuri-trion ensitahdeilla. Mainittakoon, että tämän teoksen Schubertin uskotaan säveltäneen pian hänen äitinsä kuoleman jälkeen.

Marjo Suhonen

 

KONSERTIN MUUSIKOT

Jarna Virtanen aloitti käyrätorven soiton 9-vuotiaana Haapaniemen koulussa Kuopiossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Timo Ronkaisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi 2006. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina soittaen orkestereissa ympäri Suomen ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa.

 

Anna Maria McElwain oli jo 21-vuotiaana suorittanut State University of New York at Buffalosta Master of Music -tutkinnon pianonsoitossa Stephen Manesin oppilaana sekä Master of Arts -tutkinnon musiikinteoriassa erikoistuen hepreankielisen Raamatun nuottimerkkeihin. Sittemmin hän on opettanut Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla sekä suorittanut ensimmäisenä suomalaisena Sibelius-Akatemian maisterintutkinnon klavikordinsoitossa opettajanaan Pekka Vapaavuori. Nykyään Anna Maria konsertoi lähinnä klavikordistina ja hän on perustanut Kuopioon historiallisten kosketinsoittimien festivaalin, joka pidettiin toisen kerran tämän vuoden elokuussa.

 

Herbert Lindholm opiskeli Sibelius-Akatemiassa huilunsoittoa Juho Alvaksen johdolla 1963-1968 ja suoritti huilunsoiton diplomin v. 72. Lisäksi hän on opiskellut orkesterinjohtoa Jussi Jalaksen ja Jorma Panulan johdolla sekä sävellystä Sakari Monosen ja Joonas Kokkosen johdolla. Lindholm on toiminut huilunsoiton yliopettajana Kuopion konservatoriossa ja Savonia ammattikorkeakoulussa vuosina 1969-2009. Sävellyskonsertteja ja huilukursseja Lindholmilla on ollut kotimaan lisäksi Göteborgissa, Granadassa ja Bergenissä. Hän on Suomen Säveltäjät ry:n jäsen vuodesta 1993, Suomen huiluseura ry:n kunniajäsen vuodesta 2006 ja saanut director musices arvonimen 2010. Huomattava osa hänen teoksistaan on pedagogisiin tarkoituksiin sävellettyä kamarimusiikkia, erityisesti huilulle. Integroimalla historiallista tai etnistä musiikkia teoksiinsa hän on luonut oman vapaatonaalisen ja melodisen sävelkielensä. Lindholm on pyrkinyt sävellyksillään toimimaan siltana traditionaalisen ja modernistisen musiikin välillä. Sävellyksiä hänellä on tähän mennessä noin 80, sisältäen myös puhallinorkesteri- ja sinfoniaorkesteriteoksia.

 

Silja Kallio on valmistunut kanteleensoiton opettajaksi Helsingin ammattikorkeakoulusta vuonna 2004 ja musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta esittäväntaiteen koulutusohjelmasta vuonna 2007. Hänen opettajinaan ovat olleet mm. Ritva Koistinen, Mari Gustavsson, Eva Alkula ja Timo Väänänen. Kanteleensoittajana Silja on suuntautunut taidemusiikkiin ja pääsoittimena hänellä on 39-kielinen konserttikantele, mutta opetustyössä käytössä ovat kaikenkokoiset kanteleet ja monenlaiset musiikkityylit. Kuopio konservatoriossa hän on työskennellyt opettajana kohta kymmenen vuoden ajan.

 

Salla Tyrväinen aloitti musiikkiopintonsa Savonlinnan musiikkiopistossa ja jatkoi niitä Sibelius-Akatemiassa, Moskovan Tshaikovski-konservatoriossa sekä Hampurin musiikkikorkeakoulussa viulunsoitonopettajinaan Heimo Haitto, Tuomas Haapanen, Igor Bezrodny ja Mark Lubotzky. Viulukurssien tärkeimmät opettajat olivat Mi-Kyung Lee ja Chaim Taub. Salla valmistui musiikinmaisteriksi Sibelius-Akatemian solistiselta osastolta v. 1991. Hän on toiminut Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin 1. viulun äänenjohtajana vuosina 1989-1996. Lisäksi hän on soittanut mm. Avanti!- ja Tapiola-Sinfonietta-kamariorkestereissa. Vuodesta 2004 alkaen Salla on toiminut pastorina Kuopion evankelis-luterilaisessa seurakuntayhtymässä.

 

Heidi Miettunen (s. 1977) on kotoisin Rovaniemeltä. Hän valmistui Kuopion konservatoriosta sellonsoitonopettajaksi opettajanaan Timo Törmä keväällä 2000. Sittemmin hän on täydentänyt opintojaan Bremenin musiikkikorkeakoulussa, Saksassa, Alexander Baillien luokalla sekä Pirkanmaan AMK:ssa Pauli Heikkisen johdolla. Heidi on toiminut sellonsoitonopettajana mm. Huittisissa ja Leppävirralla sekä sellonsoittajan sijaisena mm. Oulu Sinfoniassa ja Kuopion kaupunginorkesterissa. Alkavan konserttikauden hän työskentelee Jyväskylä Sinfoniassa. Hänellä on käytössään Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon maakuntarahaston sello (Eero Haahti, 2008) vuoden 2014 loppuun saakka.