Su 3.11.2013 klo 16 Kuopion kaupungintalo

Brahms: Sonaatti alttoviululle ja pianolle nro 2 Es-duuri
Ligeti: Four Wedding Dances
(sov. Adam Vilagi)
Laura Vilagi, alttoviulu - Aissa Bah, piano

Lindholm: Theba, faaraon kaupunki op. 1 alttohuilulle ja kitaralle
Susanna Bunda, alttohuilu - Markku Laakso, kitara

Mozart: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri
Katariina Liimatainen, piano - Rauno Tikkanen, klarinetti - Arto Parkkinen, oboe - Seppo Parkkinen, käyrätorvi - Ari Marttila, fagotti

 

TEOSESITTELYT:

 

Herbert Lindholm: Theba, faaraon kaupunki alttohuilulle ja kitaralle, op. 1 (1986)

Kuopiolaisen säveltäjän ja huilistin Herbert Lindholmin (1946 - ) teoksen Theba, faaraon kaupunki alkuitiöt ovat peräisin Mika Waltarin romaanista Sinuhe, egyptiläinen. Se sisältääkin kuvailevia väliotsikoita kuten Kuninkaiden laakso, Amonin temppeli ja Valituslaulu Osirikselle. Teos on vahvasti arabialaismusiikkivaikutteinen ja sen rakenne on rapsodiamainen. Teoksessa esiintyy ääniefektejä, erikoissoittotapoja ja ohjattuja improvisaatiotaitteita. Teoksen ovat kantaesittäneet Herbert Lindholm ja Pekka Nyyssönen Kuopiossa 14.3.1986.

 

György Ligeti: Four Wedding Dances (1950) sov. Adam Vilagi

György Ligetin Four Wedding Dances (Négy lakodalmi tánc) on sävelletty alunperin naiskuorolle ja pianolle vuonna 1950. Teoksessa on runsaasti viittauksia unkarilaiseen ja romanialaiseen kansanmusiikkiperinteisiin, joihin Ligeti oli tutustunut lapsuudessaan asuessaan Transilvaniassa. Häätanssien tekstien teemana on naimisiinmenon käsitteleminen morsiamen näkökulmasta, ja aiheita käsitellään melko humoristisellakin tavalla (ainakin nykypäivän näkökulmasta). Ensimmäisessä ja kolmannessa tanssissa kuvataan morsiamen kauneutta ja onnellisuutta, mutta myös itsenäisyyden menetykseen liittyviä pelkoja. Toisessa tanssissa morsian vähät välittää nuoresta miehesta, joka on tullut häntä kosimaan. Neljännessä tanssissa on sitten juhlat jo täydessä vauhdissa.
Teoksen sovittamisessa minua kiinnosti tanssien erilaisten karaktäärien toteuttaminen puhtaasti instrumentaalisin keinoin. Lisäksi toivon teoksen antavan pienen lisän alttoviulun ohjelmistoon, mikä on aivan suotta liian suppea. 

Adam Vilagi

 

Johannes Brahms: Sonaatti alttoviululle ja pianolle nro 2 Es-duuri, op. 120 (1894)

Johannes Brahmsia (1833­-1897) pidetään aikakautensa merkittävimpänä saksalaisena säveltäjänä, jonka laajaan tuotantoon kuuluu oopperaa lukuunottamatta kaikkia taidemusiikin tyylilajeja. Vaikka Brahms onkin romanttisen aikakauden säveltäjä, hän haki vaikutteita suuresti ihailemansa Beethovenin musiikista ja pitäytyi tiukasti klassismin muodoissa.

Kaksi alttoviulusonaattiaan Brahms sävelsi itseasiassa alunperin klarinetille ja pianolle sovittaen ne vasta myöhemmin alttoviululle. Kaikki klarinetille kirjoitetut teoksensa (sonaattien lisäksi klarinettitrio ja -kvintetto) Brahms on säveltänyt elämänsä viimeisinä vuosina klarinestisti Richard Mühlfeldin innoittamana. Niinpä myös Sonaatissa nro 2 Es-duuri (1894) on kuultavissa säveltäjän myöhäisemmän elämänvaiheen tuoma rauha ja kypsyys. Myös Brahmsin musiikille tyypilliset mausteet, saksalaisen kansanmusiikin vaikutteet sekä inspiroituminen teeman muuntelun mahdollisuuksista, ovat kuultavissa etenkin teoksen viimeisessä osassa. 

 

Wolfgang Amadeus Mozart: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri, K 452  (1784)

Itävaltalainen säveltäjämestari Wolfgang Amadeus Mozart (1756­-1791) hämmästytti ihmisiä musiikillisilla lahjoillaan jo pienestä pitäen, kun hän kiersi ympäri Eurooppaa esittäen omia sävellyksiään. Vuosikausia kestäneen kiertue-elämän jälkeen Mozart asettui kotikaupunkiinsa Salzburgiin arkkipiispan hovin palvelukseen, kunnes hän irtisanoutui tehtävästään ja muutti Wieniin 1781. Wienissä Mozart sävelsi laadullisesti merkittävimmät teoksensa, niiden joukossa myös Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri (1784), jota säveltäjä itse piti jopa siihenastisen uransa parhaana työnään.

Kvinteton sävellyksellinen erinomaisuus ilmenee etenkin ainutkertaisen kauniina ja hienostuneina melodioina sekä puhallinsatsin oivallisena hallintana. Merkillepantavaa on myös se, miten vaivattomasti Mozart käyttää kvintetin kaikkia soittimia solistisissa rooleissa läpi teoksen. Vaikka Mozart tunsi instrumenteista varmastikin parhaiten itse soittamiensa pianon ja viulun mahdollisuudet, osoittaa tämä kvintetto hänen suvereenin taitonsa kirjoittaa sävellyksiä mille instrumentille tahansa. 

 

 

KONSERTIN MUUSIKOT:

 

Laura Vilagi on opiskellut viulun- ja alttoviulunsoittoa Turun Konservatoriossa, Turun Musiikki-Akatemiassa ja Budapestin Liszt Akatemiassa. Sibelius-Akatemiassa Vilagi opiskeli alttoviulunsoittoa Helge Valtosen oppilaana valmistuen musiikin maisteriksi vuonna 2008. Vilagi on toiminut alttoviulistina mm. Radion sinfoniaorkesterissa, Helsingin kaupunginorkesterissa ja Tapiola Sinfoniettassa. Vuonna 2008 Vilagi sai alttoviulistin paikan Kuopion kaupunginorkesterista ja on sen lisäksi toiminut aktiivisesti myös kamarimuusikkona. Vilagi on osallistunut mm. Paul Silverthornen, Bruno Pasquierin ja Bruno Giurannan mestarikursseille. Uutta musiikkia Vilagi on esittänyt Helsingissä Musica Nova- ja Ung Nordisk Musik festivaaleilla 2004-2005.

 

Aissa Bah aloitti pianonsoiton opinnot 1986 Espoon Juvenalia-musiikkikoulussa ja jatkoi niitä myöhemmin Ranskassa liettualaisen pianistin Muza Rubackyten johdolla. Ammattiopinnot hän aloitti Sibelius-Akatemiassa Helsingissä opettajinaan Hui-Ying Tawaststjerna ja Liisa Pohjola ja valmistui 2003. Samanaikaisesti hän opiskeli Brysselissä Daniel Blumenthalin kanssa. Lisäksi hän on osallistunut Murray Perahian ja György Sebökin mestarikursseille.

Aissa Bah on soittanut paljon kamarimusiikkia erilaisissa kokoonpanoissa ja vakituisesti Trio Ardinin jäsenenä Alban Berg -kvartetin johdolla sekä duona sellisti Mikko Susitaipaleen kanssa. Lisäksi hän on perehtynyt lied-musiikkiin Hartmut Höllin ja Mitsuko Shirain luokalla Saksassa.

Aissa Bah on menestynyt Pohjoismaisessa pianokilpailussa (Tanska, 1999), Jyväskylän pianokilpailussa (2001), Tenuto-kilpailussa (Belgia, 2002) ja Malmön pianokilpailussa (Ruotsi, 2002). Hän on esiintynyt useiden suomalaisorkestereiden, Strasbourgin nuoriso-orkesterin ja Belgian Vlaamse-orkesterin solistina sekä konsertoinut solistina ja kamarimuusikkona Pohjoismaiden lisäksi Saksassa, Ranskassa, Belgiassa ja Puolassa.

Aissa Bah omaa hyvin laajan repertuaarin ja on esittänyt vuodesta 2006 Messiaenin järkälemäistä pianoteosta "20 kuvausta Jeesus-lapsesta" Suomessa ja Belgiassa.

 

Susanna Bunda on opiskellut huilunsoittoa Kuopion konservatoriossa Herbert Lindholmin ja Outi Svobodan johdolla. Hän on suorittanut musiikkioppilaitoksen huilunsoitonopettajan jatkotutkinnon Kuopion konservatoriossa 2000 opettajanaan Hannu Lehtinen ja valmistunut musiikkipedagogiksi (AMK) Savonia-ammattikorkeakoulusta 2003. Syksystä 2000 lähtien Susanna Bunda on toiminut huilunsoitonopettajana Kuopion konservatoriossa. Opetustyönsä ohessa hän on toiminut huilistina eri kamarimusiikkikokoonpanoissa. Syksystä 2008 alkaen hän on opetustyön ohessa opiskellut Taidehallinnon koulutusohjelmassa Sibelius-Akatemiassa.

 

Markku Laakso aloitti kitaransoiton opiskelun Keski-Savon musiikkikoulussa Pieksämäellä opettajanaan mm. Vesa Teittinen. Opinnot jatkuivat aluksi Pekka Vesasen ja myöhemmin Timo Korhosen johdolla Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi suorittaen kitaran A-tutkinnon vuonna 1996. Vuosina 1997­-2000 Laakso teki jatko-opintoja italialaisen Oscar Ghiglian johdolla Baselin Musiikkiakatemiassa Sveitsissä, tehden siellä kitaradiplomin kesällä 2000. Laakso voitti ensimmäisen palkinnon Jyväskylän kitarakilpailuissa vuonna 1992. Hän konsertoi säännöllisesti yksin ja kamarimuusikkona, ja lisäksi hän on tehnyt nauhoituksia Yleisradiolle. Laakso työskentelee Kuopion konservatorion kitaransoiton lehtorina. Hän opettaa myös Savonia-ammattikorkeakoulussa ja Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla.

 

 

Katariina Liimatainen aloitti pianonsoiton Keski-Suomen konservatoriossa Leea Isotalon johdolla. Hän on valmistunut Wienin Musiikkikorkeakoulusta ja suorittanut jatko-opintoja Prahan Musiikkiakatemiassa sekä Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Hänet on palkittu mm. Maj Lind-kilpailussa (-82) sekä kansainvälisessä Franz Liszt-pianokilpailussa Italiassa (III sija 1992).
Hän on Focus Pianotrion jäsen ja on levyttänyt uutta musiikkia Focus Ensemblen kanssa. Katariina Liimatainen on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun pianonsoiton lehtorina ja esittävän säveltaiteen yliopettajana 1999-2012. Hän on esiintynyt useissa Euroopan maissa ja Venäjällä  sekä pitänyt mestarikursseja kaikissa pohjoismaissa, Walesissä, Hollannissa, Italiassa, Pietarissa ja Wienissä. Syksystä 2012 hän on Kuopion konservatorion pianonsoiton yliopettaja.

 

 

Rauno Tikkanen, MuM suoritti klarinettidiplominsa vuonna 1987 kapellimestari-klarinetisti Osmo Vänskän johdolla Sibelius-Akatemiassa. Kapellimestari opintoja hän on tehnyt legendaarisen professori Jorma Panulan ja kapellimestari Atso Almilan johdolla. Tikkanen on täydentänyt opintojaan mm. Budapestissä 1986, Lontoossa 1988, Genevessä 1989 ja USA:ssa 1995.  Vuosina 1987-2001 Rauno Tikkanen toimi Kuopion kaupunginorkesterin klarinetistina ja opettajana Kuopion konservatoriossa. Hän on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona  Suomen lisäksi Italiassa, Saksassa, Englannissa, Eestissä, Venäjällä, Unkarissa, Ranskassa ja USA:ssa. Lisäksi Tikkanen on johtanut mm. seuraavia orkestereita; Utah Filharmonia (USA), Il Maestri (Lontoo), Vanemuise Sinfonia orkesteri ja Pärnu Filharmonia (Eesti), Kuopion kaupunginorkesteri, Mikkelin kaupunginorkesteri, Sinfonia Verona (Italy) ja Brasovin Filharmonikot (Romania). Tikkanen on tehnyt yhteistyötä myös Suomalaisen klarinettiyhtyeen ja Rauno Tikkanen Quartet:in kanssa esiintyen Suomen lisäksi mm. Pietarin Valkeat Yöt, Gera Jazzfuhling, Riika New Music festivaaleilla.

Rauno Tikkasen musiikillinen kenttä liikkuu klassisesta jazziin, jopa pop –musiikkiin niin solistina kuin kapellimestarinakin. Hänen repertuaariinsa kuuluu klassisien sinfonioiden lisäksi aikamme musiikki, cross over sekä sinfoniset jazzproduktiot; mm. Henry Wolkingin ”Powell Canyons” saksofonille, jazztriolle ja sinfoniaorkesterille, Heikki Sarmannon Jazzooppera ”Manon”, Atso Almilan Fagottikonserton ja Herbert Lindholmin musiikin kantaesitykset.

Tikkanen on palkittu useaan otteeseen musiikillisista ansioistaan: Vuoden Kuopiolainen Jazzmuusikko -palkinto 1991, Minna-patsas 1992, Kuopion kaupungin Hopeinen ansiomerkki 1997 sekä Aili Muroma säätiön tunnustus monipuolisena muusikkona. Vuodesta 2001 alkaen Rauno Tikkanen on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun orkesteri- ja kamarimusiikin lehtorina. Vuosina 2005-2008 hän toimi musiikin ja tanssin yksikön johtajana. Vuoden 2007-2008 Tikkanen oli Fulbright-stipendiaattina Californiassa USA:ssa.

 

Arto Parkkinen (oboe), Ari Marttila (fagotti) ja Seppo Parkkinen (käyrätorvi) toimivat Kuopion kaupunginorkesterissa soitinryhmiensä äänenjohtajina  sekä kasvattavat uutta soittajasukupolvea mm. Kuopion konservatoriossa.