Su 8.12.2013 klo 15 Pielaveden kirkko

Ke 11.12.2013 klo 19 Kuopion kaupungintalo

Mozart: Divertimento D-duuri
Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 3
Sibelius: Impromptu
Rautavaara: Suomalainen myytti
Syntymäpäiväyllätyksiä!

KUOPION KAMARIJOUSET
Johtaa Tero Airas
Solistinaan Marjatta Airas, laulu
 

KONSERTIN TEOKSET

Jean Sibelius: Impromptu (1894)                                                                                                      

Jean Sibeliuksen (1865­-1957) tuotanto on kansainvälisesti esitetyintä suomalaista taidemusiikkia. Sibeliuksen kansallisromanttiset sävellykset ovat olleet tärkeässä roolissa myös sotien jälkeisessä Suomessa vahvistamassa kansallista identiteettiämme. Erityisesti sinfonioistaan kuuluisa Sibelius sävelsi myös runsaasti musiikkia pianolle, kuten kuusi impromptua op. 5 (1893), jotka on sävelletty Sibeliuksen Karjalassa tekemän runonlaulukeruumatkan innoittamina. Impromptuista 5 ja 6 Sibelius sovitti seuraavana vuonna jousiorkesteriversion, jonka ensiesitys oli Turun Soitannollisen Seuran orkesterin konsertissa 17.2.1894 Sibeliuksen itsensä johtamana.

 

Einojuhani Rautavaara: Suomalainen myytti (1977)

Einojuhani Rautavaara (1928- ) on yksi kansainvälisesti menestyneimmistä säveltäjistämme. Omintakeiseen sävelkieleensä Rautavaara ammentaa aiheitaan luonnon, uskontojen ja mystiikan runsaudensarvista; hän on kuvaillut Suomea dramaattisten kohtaloiden maaksi, jonka sijainti idän ja lännen välissä on mahdollistanut ikiaikaisten vertauskuvien, palvottujen arkkityyppien ja symbolien syntymisen. Rautavaara on myös kertonut saavansa inspiraation uuteen teokseen usein tekstistä, jonka ilmapiiri on vahvasti aistittavissa. Näistä aineksista lieneekin syntynyt myös Suomalainen myytti (1977), jonka inspiraation lähteenä on käytetty Kalevalaa. Jousiorkesterille sävelletty teos sisältää Rautavaaran musiikille tyypillisesti runsasta erilaisten merkityksellisten efektien käyttöä; esimerkiksi teoksen alussa kuultavat tremolo-syyhytykset kuvastavat orgaanista elämää ikään kuin johdantona myytille.  

 

Johann Sebastian Bach: Brandenburgilainen konsertto nro 3 G-duuri (1721)

Johann Sebastian Bachin (1685­-1750) säveltämästä sooloinstrumenttikirjallisuudesta muille kuin uruille saamme kiittää oikeastaan Anhalt-Köthenin ruhtinasta Leopoldia, joka palkkasi Bachin hovikapellikseen vuonna 1717. Koska suurena musiikinrakastajana tunnettu Leopold oli kuitenkin kalvinisti, ei hän käyttänyt Bachin lahjoja kirkkomusiikkiin, vaan vaati tältä sävellyksiä viihdykkeeksi. Bach sävelsikin kuuden vuoden aikana Leopoldin palveluksessa lähinnä vain maallista instrumentaalimusiikkia, joiden joukossa olivat mm. sonaatit ja partitat sooloviululle, soolosellosarjat sekä Brandenburgilaiset konsertot.

Brandenburgilaiset konsertot valmistuivat vuonna 1721. Ne olivat omistettuja Brandenburgin rajakreivi Christian Ludwigille, jonka Bach oli tavannut paria vuotta aiemmin Berliinin matkallaan. Konsertoillaan Bach toivoi tekevänsä vaikutuksen kreiviin ja saavansa täten kutsun Berliiniin töihin. Ludwig ei kuitenkaan koskaan kiittänyt nuottiluonnoksista; konsertot ovat luultavasti näyttäneet oudoilta ja olivat hankalasti esitettäviä hyvin vaihtelevien kokoonpanojensa vuoksi.  Kaikki Brandenburgilaiset konsertot ovat kauttaaltaan duurisävellajeihin kirjoitettuja, hyväntuulista ja melodista musiikkia.

 

Wolfgang Amadeus Mozart: Divertimento D-duuri KV 136 (1772)

Wolfgang Amadeus Mozart (1756­-1791) sävelsi teoksensa Divertimento D-duuri ollessaan 16-vuotias, jolloin hän joutui vasten tahtoaan töihin Salzburgissa sijaitsevan arkkipiispan hovimuusikoksi; työssään Mozart sävelsi ja soitti musiikkia viihdykkeeksi hovin erilaisiin tilaisuuksiin. Salzburgissa olleessaan (1771-1781) Mozart sävelsi 17 sinfoniaa sekä kolme divertimentoa jousille, jotka usein luokitellaan Salzburgin sinfonioiden joukkoon nimestään ja rakenteestaan huolimatta; divertimentot ovat kolmiosaisina teoksina sinfonioita tiiviimpiä sävellyksiä menuetti-osan puuttuessa kokonaan. D-duuri divertimenton avaava Allegro on sävelletty yksinkertaiseen  sonaattimuotoon ja se edustaa hyväntuulista, muuntelurikasta Mozartia, jolle myös melankoliset hetket ovat luonteenomaisia. Andanten pitkät, nautinnollisen kauniit melodialinjat ja teoksen päättävä pirskahteleva Presto ovat omiaan nostamaan juhlatunnelmaa!
 

ESIINTYJÄT

Marjatta Airas tunnetaan niin ooppera- ja operettilavoilta kuin mustalaismusiikin ja uuden musiikinkin esittäjänä, hän on kotonaan sekä sinfoniaorkesterin solistina että itkuvirsien parissa.

Marjatta Airas suoritti lauludiplominsa Sibelius-Akatemiassa erinomaisin arvosanoin professori Liisa Linko-Malmion johdolla. Hän on opiskellut lisäksi Ritva Auvisen johdolla ja useaan otteeseen ulkomailla opettajinaan mm. Vera Rozsa, Fedora del Monaco, Dorothy Irving, Oren Brown, Rudolf Bautz ja Regine Crespin.

Hän on esiintynyt kaikkien suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina ja konsertoinut kotimaan lisäksi eri puolilla Eurooppaa ja USA:ssa. Kapellimestarikumppaneita ovat olleet mm. Sakari Oramo, Petri Sakari, Esa-Pekka Salonen, Jorma Panula, Okko Kamu, Hannu Koivula, Atso Almila, Tibor Boganyi ja Osmo Vänskä. Erityisen läheisiä pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat olleet kapellimestarit Ossi Runne ja George de Godzinsky sekä pianisti Folke Gräsbeck.

Oopperaa, operettia ja musikaalia Marjatta Airas on esittänyt Suomen Kansallisoopperassa (solistivierailuja yli 12 vuoden ajan), Savonlinnan Oopperajuhlilla, Estonia-teatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, useimmissa alueoopperoissamme (mm. Turku, Oulu, Pori, Vaasa, Mikkeli ja Kuopio) sekä kaupunginteattereissa (Lahti, Pori, Kotka, Kouvola, Vaasa).

Tärkeimpiä hänen yli 30 ooppera- ja operettisoolistaan ovat Carmen (yli 200 esitystä), Tosca, Butterfly, keskeiset tehtävät uutuusoopperoissa (mm. Jukka Linkolan Ronja Ryövärintytär ja Elina sekä Aulis Sallisen Kuningas lähtee Ranskaan, Punainen viiva ja Ratsumies) sekä pääroolit opereteissa Mustalaisruhtinatar, Iloinen leski, Kreivitär Mariza, Viktorian husaari ja Lepakko. Hänen viime vuosien oopperatöitään ovat Mikko Heiniön Käärmeen hetki Kansallisoopperassa, Aulis Sallisen Punaisen viivan Riika, Cavalleria Rusticana ja Gianni Schicchi sekä päärooli Baba Menottin oopperassa Meedio – kolme viimemainittua Oulun Oopperassa. Keväällä 2012 hän esiintyi mm. Mustalaisruhtinattaren Sylva Varescuna Tampereella ja Helsingissä, syksyllä Sevillan parturin Bertana Kuopiossa. Kesäksi 2013 hän harjoitti laulut ja tanssit Pielaveden legendaariseen Viulunsoittaja katolla –produktioon ja esiintyi naispääosassa Goldena; tammikuuksi 2014 valmistuu Leonard Bernsteinin kamariooppera Trouble in Tahiti.

Marjatta Airas on esittänyt paljon kamarimusiikkia sekä uutta musiikkia. Hänelle ovat omistaneet teoksiaan mm. Kaija Saariaho ja Jukka Linkola. Hän on levyttänyt negro spirituaaleja, espanjalaista musiikkia, wieniläislauluja sekä mustalaismusiikkia Zingara-kvartettinsa kanssa. Hänen viimeisin cd-levynsä Kauaksi sinne sisältää säveltäjä Ernst Lingon yksinlaulutuotannon.

Suomen Operettitähdeksi Marjatta Airas nimitettiin MTV:n kilpailussa 1991. Hyvinkään kaupungin taidepalkinnon hän sai 2003. Vuosiksi 2008-10 hänelle myönnettiin valtion kolmivuotinen taiteilija-apuraha.

 

KUOPION KAMARIJOUSET on koottu kuopiolaisista ammattimuusikoista erityisesti juhlakonserttiamme varten; soittajat ovat tuttuja kasvoja kamarimusiikkiseuran aiemmista konserteista vuosien varrelta.