Su 30.11.2014 klo 16 Kamarimusiikkisali, Kuopion Musiikkikeskus

Schubert - Brahms - Beethoven

Käsiohjelmat 15 € / 10 € seuran jäsenet / 2 € opiskelijat
 

Franz  Schubert: Sonaatti sellolle ja pianolle a-molli "Arpeggione" D821

Timo Törmä, sello & Katariina Liimatainen, piano

 

Johannes Brahms: Trio klarinetille, sellolle ja pianolle a-molli op.114

Rauno Tikkanen, klarinetti; Timo Törmä, sello & Katariina Liimatainen, piano

 

Ludwig van Beethoven: Kvintetto pianolle ja puhaltimille Es-duuri op.16

Katariina Liimatainen, piano
Arto Parkkinen, oboe
Rauno Tikkanen, klarinetti
Seppo Parkkinen, käyrätorvi
Ayano Miyazato, fagotti

Franz Schubert: Sonaatti sellolle ja pianolle a-molli ”Arpeggione” (1824)

Franz Schubert (1797-1828) tunnetaan ennen kaikkea lied-musiikin isänä, joka antoi yksinlauluille itsenäisen aseman vapauttamalla ne kokonaan oopperasta. Yli 600 laulun lisäksi Schubert sävelsi muun muassa 9 sinfoniaa ja 35 kamarimusiikkiteosta, joissa kaikissa on kuultavissa Schubertin lyyrisen ilmaisun lahjat.

Arpeggione-sonaatin Schubert sävelsi arpeggionea soittavalle ystävälleen Vincenz Schusterille. Arpeggione kehitettiin Wienissä vuonna 1823; se on kuusikielinen jousisoitin, joka yhdistelee sellon ja kitaran ominaisuuksia. Soitin ei koskaan saavuttanut kovin laajaa suosiota ja Schubertin sonaatti jäikin musiikinhistorian kirjoihin aikansa ainoana sävellyksenä, jossa mainitaan arpeggione. Nykyisin sonaattia kuulee suosittuna sovituksena niin sellolle kuin alttoviulullekin.

Johannes Brahms: Klarinettitrio a-molli op. 114 (1891)

Johannes Brahmsia (1833-1897) pidetään aikakautensa merkittävimpänä saksalaisena säveltäjänä, jonka laajaan tuotantoon kuuluu oopperaa lukuun ottamatta kaikkia taidemusiikin tyylilajeja. Vaikka Brahms onkin romanttisen aikakauden säveltäjä, hän haki vaikutteita suuresti ihailemansa Beethovenin musiikista ja pitäytyi tiukasti klassismin muodoissa.

Brahms oli jo lopettamaisillaan säveltäjänuraansa, kun hän kuuli Meinigenin matkallaan 1891  poikkeuksellisen taidokkaan klarinestistin, Richard Mühlfeldin soittoa. Tästä innostuneena Brahms sävelsi ja omisti jopa neljä kamarimusiikkiteosta (lisäksi Klarinettikvitentto ja kaksi sonaattia) Mühlfeldille, joka oli myös soittamassa teosten kantaesityksissä. Klarinettitriossaan Brahms käyttää taidokkaasti kolmen hyvin erilaisen instrumentin karaktäärejä ilmaisuvoimaa. Teoksen avaa kaihoisa, tummasävytteinen Allegro. Toista osaa Adagio kannattelee Brahmsin hitaille osille tyypillinen ylitsevuotavainen lyyrisyys. Virtaava viehkeä ja valssillinen kolmas osa Andante grazioso johdatta hieman pidättyväisempään, pääteeman muunteluun perustuvaan päätösosaan Allegro.
 

 

KONSERTIN MUUSIKOT

Katariina Liimatainen aloitti pianonsoiton Keski-Suomen konservatoriossa Leea Isotalon johdolla. Hän on valmistunut Wienin Musiikkikorkeakoulusta ja suorittanut jatko-opintoja Prahan Musiikkiakatemiassa sekä Moskovan Tšaikovski-konservatoriossa. Hänet on palkittu mm. Maj Lind-kilpailussa (-82) sekä kansainvälisessä Franz Liszt-pianokilpailussa Italiassa (III sija 1992).
Hän on Focus Pianotrion jäsen ja on levyttänyt uutta musiikkia Focus Ensemblen kanssa. Katariina Liimatainen on toiminut Jyväskylän ammattikorkeakoulun pianonsoiton lehtorina ja esittävän säveltaiteen yliopettajana 1999-2012. Hän on esiintynyt useissa Euroopan maissa ja Venäjällä  sekä pitänyt mestarikursseja kaikissa pohjoismaissa, Walesissa, Hollannissa, Italiassa, Pietarissa ja Wienissä. Syksystä 2012 hän on Kuopion konservatorion pianonsoiton yliopettaja.

Timo Törmä on opiskellut sellonsoittoa Arto Noraksen johdolla Sibelius-Akatemiassa ja valmistunut sieltä erinomaisin arvosanoin. Ensikonserttinsa jälkeen Törmä on toiminut Kuopion konservatorion sellonsoiton lehtorina sekä esiintynyt etenkin kamarimuusikkona kotimaan lisäksi muualla Euroopassa sekä Keski-Aasian ja Lähi-idän maissa.

Rauno Tikkanen, MuM suoritti klarinettidiplominsa vuonna 1987 kapellimestari-klarinetisti Osmo Vänskän johdolla Sibelius-Akatemiassa. Kapellimestari opintoja hän on tehnyt legendaarisen professori Jorma Panulan ja kapellimestari Atso Almilan johdolla. Tikkanen on täydentänyt opintojaan mm. Budapestissä 1986, Lontoossa 1988, Genevessä 1989 ja USA:ssa 1995.  Vuosina 1987-2001 Rauno Tikkanen toimi Kuopion kaupunginorkesterin klarinetistina ja opettajana Kuopion konservatoriossa. Hän on esiintynyt solistina ja kamarimuusikkona  Suomen lisäksi Italiassa, Saksassa, Englannissa, Eestissä, Venäjällä, Unkarissa, Ranskassa ja USA:ssa. Lisäksi Tikkanen on johtanut mm. seuraavia orkestereita; Utah Filharmonia (USA), Il Maestri (Lontoo), Vanemuise Sinfonia orkesteri ja Pärnu Filharmonia (Eesti), Kuopion kaupunginorkesteri, Mikkelin kaupunginorkesteri, Sinfonia Verona (Italy) ja Brasovin Filharmonikot (Romania). Tikkanen on tehnyt yhteistyötä myös Suomalaisen klarinettiyhtyeen ja Rauno Tikkanen Quartet:in kanssa esiintyen Suomen lisäksi mm. Pietarin Valkeat Yöt, Gera Jazzfuhling, Riika New Music festivaaleilla.

Rauno Tikkasen musiikillinen kenttä liikkuu klassisesta jazziin, jopa pop –musiikkiin niin solistina kuin kapellimestarinakin. Hänen repertuaariinsa kuuluu klassisien sinfonioiden lisäksi aikamme musiikki, cross over sekä sinfoniset jazzproduktiot; mm. Henry Wolkingin ”Powell Canyons” saksofonille, jazztriolle ja sinfoniaorkesterille, Heikki Sarmannon Jazzooppera ”Manon”, Atso Almilan Fagottikonserton ja Herbert Lindholmin musiikin kantaesitykset.

Tikkanen on palkittu useaan otteeseen musiikillisista ansioistaan: Vuoden Kuopiolainen Jazzmuusikko -palkinto 1991, Minna-patsas 1992, Kuopion kaupungin Hopeinen ansiomerkki 1997 sekä Aili Muroma säätiön tunnustus monipuolisena muusikkona. Vuodesta 2001 alkaen Rauno Tikkanen on toiminut Savonia-ammattikorkeakoulun orkesteri- ja kamarimusiikin lehtorina. Vuosina 2005-2008 hän toimi musiikin ja tanssin yksikön johtajana. Vuoden 2007-2008 Tikkanen oli Fulbright-stipendiaattina Californiassa USA:ssa.

Arto Parkkinen aloitti oboensoiton  Kuopiossa Raimo Mannisen ja Pekka Parkkisen oppilaana. Hän jatkoi opiskelua Joensuussa Keijo Ahon, Tukholmassa Alf Nilssonin sekä Lontoossa Celia Nicklinin johdolla. Hän on osallistunut useille oboenmestarikursseille opettajinaan mm. Lothar Koch ja Helen Jahren.
Arto Parkkinen on toiminut mm. 1987 Kuopion kaupunginorkesterin vt. oboistina ja vuonna 1988-1999 Oulun kaupunginorkesterissa oboen soittajana,oboen varaäänenjohtajana ja oboen äänenjohtajana.Vuodesta 2000 Arto Parkkinen on toiminut Kuopion kaupunginorkesterin oboen äänenjohtajana. Arto Parkkinen on esiintynyt solistina mm. Oulun kaupunginorkesterissa, Kuopion kaupunginorkesterissa ja Lapin kamariorkesterissa. Oboensoiton opettajana Arto Parkkinen on toiminut  mm. Oulun konservatoriossa, Raahen  musiikkiopistossa, Ylivieskan musiikkiopistossa, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa ja Pielisen Karjalan musiikkiopistossa.

Seppo Parkkinen on opiskellut käyrätorvensoittoa Timo Ronkaisen ja Lontoossa Julian Bakerin johdolla. Parkkinen toimii Kuopion kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtajana sekä tuntiopettajana Kuopion konservatoriossa.

Ayano Miyazato aloitti  fagotinsoiton 17-vuotiaana kotikaupungissaan Okinawassa Japanissa. Sittemmin hän on opiskellut fagotin- ja kontrafagotinsoittoa Bremenin ja Freiburgin musiikkikorkeakouluissa Saksassa sekä Baselin Musiikkiakatemiassa Sveitsissä opettajinaan mm. Diego Chenna, Daniele Galaverna, Angela Bergmann ja Sergio Azzolini. Miyazato on soittanut monissa orkestereissa Japanissa, Saksassa ja Sveitsissä. Syksystä 2014 lähtien hän on toiminut Kuopion kaupunginorkesterin vs. fagotin varaäänenjohtajana.