Pe 24.4.2015 klo 19 Kulttuurikeskus Poleeni, Pieksämäki

Su 26.4.2015 klo 16 Kuopion kaupungintalo

Debussy – Jolivet – Messiaen – Sancan - Vilagi (kantaesitys!)

Terhi Aurala-Heiskanen, huilu
Paavali Jumppanen, piano

Terhi Aurala-Heiskanen (huilu) ja Paavali Jumppanen (piano) palaavat pitkästä aikaa kamarimusisoimaan yhdessä! Antiikin mytologiasta inspiraationsa saaneiden ranskalaissäveltäjien ohjelmistoa värittää Kuopiossa vaikuttavan säveltäjän Adam Vilagin tilausteos, joka kantaesitetään Pieksämäellä.

Pääsyliput Pieksämäen konserttiin: Lippupalvelu ja Kulttuurikeskus Poleeni 17 € (ennakko) ja 20 € (ovelta)

Käsiohjelmat Kuopion konserttiin: 15 € / 10 € seuran jäsenet / 2 € opiskelijat, ovelta tunti ennen konsertin alkamista - vain käteisellä.

 

OHJELMA

 

Oliver Messiaen (1908–1992): Le merle noir (1951)

Claude Debussy (1862–1918): 
La flûte de Pan (1897)
C’est l’extase langoureuse (1887)
Il pleure dans mon Coeur (1889)

Syrinx (1913)

André Jolivet (1905–1974): Sonaatti huilulle ja pianolle (1958)
  I. Fluide
  II. Grave
  III. Violent

Claude Debussy: Pianopreludit, 1. kirja (1910–1911)
  IX. La Sérénade interrompue
  X. La Cathédrale engloutie
  XII. La Danse de Puck
  XIII. Minstrels

Adam Vilagi (1977*): Täpinä (2014)

Pierre Sancan (1916–2008): Sonatiini huilulle ja pianolle (1946)
  I. Moderato
  II. Andante espressivo
  III. Animé
 

 

 

KONSERTIN TEOKSISTA

Adam Vilagi: Täpinä (kantaesitys)

Täpinä on Terhi Aurala-Heiskasen ja Paavali Jumppasen tilaama teos. Teos on sävelletty syksyllä 2014. Teoksen nimi oli mielessäni jo ennen sävellystyön aloittamista. Sana täpinä herätti minussa runsaasti erilaisia ideoita, joten päätin ottaa sanan analysoimisen sävellystyön lähtökohdaksi. Tämä tarkoitti sanan tavurakenteen ja ääntämisen korkeussuhteiden analysointia. Tuloksena oli sanan kolmitavuinen rakenne ja nousevan sekä laskevan liikkeen välinen korkeussuhde. Näiden tekijöiden ominaisuuksien pohjalta lähdin hahmottelemaan teoksen rytmistä ja motiivista rakennetta.

Teoksen sointikuvassa olin kiinnostunut muodostamaan luontevaa rinnakkaiseloa säveltasollisuuden ja hälymäisyyden välillä. Huilulla hälymäisyyttä toteutetaan mm. voimakkailla suhahduksilla. Pianolla hälymäisyys ilmenee mm. nopeina välähdysmäisinä glissandoina kielillä soittimen ylimmässä rekisterissä. Teosta siivittää eteenpäin positiivinen energia, mikä johtaa teoksen kulminaatiossa yhtäjaksoiseen täpinään.

Haluan kiittää Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahastoa, Sibelius-rahastoa sekä Pohjois-Savon taidetoimikuntaa saamastani taloudellisesta tuesta.

Adam Vilagi

 

Adam Vilagi (s.1977) on syntynyt Unkarissa ja muuttanut perheensä mukana Suomeen 1979. Vilagi on opiskellut sävellystä Sibelius-Akatemiassa Erkki Jokisen ja Eero Hämeenniemen johdolla ja Budapestin Liszt Akatemiassa György Orbánin oppilaana. Vilagi on täydentänyt sävellysopintojaan Sävellyspaja-mestarikurssilla Jukka Tiensuun, Jouni Kaipaisen ja Magnus Lindbergin johdolla. Vilagi valmistui musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta 2008.

Vilagin teoksia on esitetty laajalti Suomessa, useissa Euroopan maissa sekä Japanissa.
Viimeaikaisista esityksistä mainittakoon kitarateoksen The Threatened Assassin... esitys Purcell Room -salissa Lontoossa Otto Tolosen esittämänä, orkesteriteoksen Organic esitys Pohjoismaisilla Musiikkipäivillä Helsingin Musiikkitalossa Tapiola Sinfoniettan (Nils Schweckendiek) esittämänä, sekä  alttoviulukonserton Mirror esitys Kuopion musiikkikeskuksessa Jussi Tuhkasen ja Kuopion kaupunginorkesterin (Atso Almila) esittämänä. 

Tärkeitä innoittajia Vilagille ovat mm. elokuvaohjaaja Roman Polanskin elokuvat, kirjailija István Örkényn novellit sekä taidemaalari René Magritten maalaukset.
Vilagi työskentelee tällä hetkellä Suomen Kulttuurirahaston Pohjois-Savon rahaston myöntämällä työskentelyapurahalla.

KONSERTIN MUUSIKOISTA:

Terhi Aurala-Heiskanen on opiskellut huilunsoittoa Sibelius-Akatemian solistisella osastolla, Wienin musiikkikorkeakoulussa Wienin Filharmonikkojen soolohuilistin prof. Wolfgang Schulzin johdolla, Baselin Musiikkiakatemiassa Felix Rengglin johdolla sekä Karlsruhen Musiikkikorkeakoulussa prof.  Renate Greiss-Arminin johdolla.  Lisäksi hän on osallistunut mm. Aurele Nicoletin, Emmanuel Pahudin, William Bennettin sekä Gyorgy Kurtagin ja Klaus Huberin mestarikursseille.

Terhi Aurala-Heiskanen on voittanut Crusell-viikon kansallisen huilukilpailun vuonna 2001 ja Lahden kansallisen puhallinkilpailun huilun A-sarjan vuonna 1996. Hän on toiminut vuorottelevana äänenjohtajana Jyväskylä Sinfoniassa vuosina 2001-2004 ja lisäksi soittanut lyhyempiä aikoja mm. Baselin Sinfoniaorkesterin, Turku Filharmonian ja Kuopion kaupunginorkesterin riveissä. Hän on ollut huilunsoitonopettaja Savonia AMK:ssa 2004-2014.

Terhi Aurala-Heiskanen on esiintynyt useilla eri festivaaleilla, mm. Lockenhausissa, Tuusulanjärven festivaaleilla, Crusell-viikoilla ja Schleswig-Holsteinin musiikkifestivaaleilla. Hän on kantaesittänyt Marton Illesin ja Lauri Kilpiön soolohuilumusiikkia. Tällä hetkellä Terhi työskentelee terveyskeskuslääkärinä.

Paavali Jumppanen on yksi ikäpolvensa aktiivisimmista ja menestyneimmistä suomalaispianisteista, joka esiintyy säännöllisesti sekä solistina että kamarimuusikkona ympäri maailmaa. Hänen ohjelmistonsa kattaa pianomusiikkia laajasti Bachista avantgardeen. Jumppanen on tehnyt yhteistyötä monien aikamme säveltäjien kanssa ja kantaesittänyt suuren määrän piano- ja kamarimusiikkiteoksia. Työskentely mm. Pierre Boulezin, Henri Dutilleuxin, William Duckworthin, Perttu Haapasen ja Riikka Talvitien kanssa on avannut Jumppaselle monipuolisen näkökulman musiikin alati ajassa muuttuvaan luonteeseen.

Opinnot veivät Jumppasen Sibelius-Akatemian kautta Sveitsiin, jossa hän työskenteli Krystian Zimermanin johdolla kolmen vuoden ajan. Baselin Musiikkiakatemiassa hän opiskeli pianon lisäksi urkujen, fortepianon ja klavikordin soittoa. Jumppanen vietti 2011-12 lukuvuoden vierailijana Harvardin Yliopiston musiikkitieteen laitoksella Yhdysvalloissa työstäen kirjaa Beethovenin pianosonaateista. Kirjaprojekti on syntynyt osana Jumppasen monien vuosien ajan jatkunutta kiinnostusta Wieniläisklassismiin. Hän on esittänyt sekä Beethovenin että Mozartin pianosonaatit useissa runsasta huomiota saaneissa konserttisarjoissa Suomessa ja Yhdysvalloissa. Ensimmäisenä suomalaispianistina Jumppanen on myös levyttänyt Beethovenin 32 pianosonaattia. Levytyksen ensimmäinen osa on julkaistu Ondine-merkillä keväällä 2014 ja koko sarja tulee markkinoille vuosina 2015-16.

Kansainvälisen solistiuransa lisäksi Jumppanen on suosittu opettaja. Tänä vuonna hän pitää mestarikursseja mm. Savonlinnassa ja Oulussa. Jumppanen on myös toiminut kotikaupunkinsa Espoon Musiikkiopistossa pianon ja kamarimusiikin lehtorina ja aloittaa myös kansainvälisen PianoEspoo-festivaalin taiteellisena johtajana vuonna 2015. Paavali Jumppanen sai vuonna 2011 Jenny ja Antti Wihurin Rahaston tunnustuspalkinnon suomalaisen kulttuurielämän hyväksi tekemästään työstä.