Su 16.2.2014 klo 16 Kuopion kaupungintalo
Jean Françaix: Divertimento käyrätorvelle ja pianolle (1953)
Jarna Virtanen, käyrätorvi & Anna Maria McElwain, piano
Charles Ives: Viisi laulua
Benjamin Britten: Cabaret Songs
Päivi Saraste, laulu & Saara Kastarinen, piano
Antonin Dvořák: Pianotrio nro 4 e-molli, op. 90
Irina Zahharenkova, piano; Andrey Nikulin, viulu; Timo Törmä, sello
KONSERTIN TEOKSISTA
Jean Françaix: Divertimento käyrätorvelle ja pianolle (1953)
Säveltäjä ja pianisti, muusikkoperheen vesa Jean Françaix (1912-1997) aloitti säveltämisen jo nuorella iällä, 10-vuotiaana. Hän opiskeli säveltämistä esimerkiksi Maurice Ravelin johdolla ja oli melkoisen tuottelias säveltäen esimerkiksi elokuvamusiikkia orkesteri-, baletti-, ooppera- ja kamarimusiikin ohella.
Divertimento käyrätorvelle ja pianolle on tyypillistä Françaixia: kevyttä ja nokkelaa. Ensimmäinen osa Introduzion johdattaa kuulijan varsin epätyypilliseen käyrätorven soittoon. Vaikka välillä vilahtelee pieniä pilkahduksia legatosta, niin aina palataan takaisin staccaton ja nopeiden kulkujen maailmaan pianon kera. Hiljaisen ja rauhallisen toisen osan Aria di Cantabile (Aaria laulavasti) kertonee osan luonteen. Kolmas osa Canzonetta alkaa lähes varoittamatta ja on nimensä mukaisesti laulelma, vaikkakin nopeatempoinen, jopa hengästyttävä. Osan ensimmäinen teema jää helposti soimaan mieleen, vaikka muusikot eivät pääse helpolla huoletonta viheltelyä imitoivasta melodioista. Françaixin musiikkia on mollattu pinnalliseksi ja kevytmieliseksi, mutta ehkäpä juju onkin siinä, miten saada tämä teknisesti haastava musiikki kuulostamaan kevyeltä, lempeältä ja huolettomalta - arjen huolista huolimatta.
Jarna Virtanen
Charles Ives: Viisi laulua
Amerikkalaissäveltäjä Charles Ives (1874-1954) oli 1900-luvun sävellystekniikoiden uudistaja, jonka tehokeinoina käyttämät tempovaihtelut, polytonaalisuus sekä tekstuurien monikerroksellisuus tulivat vasta myöhemmin eurooppalaisten modernistien käyttöön. Ivesin merkittävimpänä teoksena pidetään hänen sinfoniaansa nro 4 - tänään kuultavista miniatyyrilauluistaan säveltäjä taas on itse todennut, että "näillä lauluilla on hyvin vähän mitään merkitystä". Jos haluaa selvittää säveltäjän väitteen paikkansapitävyyden, kuulijoita suositellaan valppaaseen läsnäoloon tai muutoin laulut ehtivät mennä ohi ennen kuin huomaakaan!
Benjamin Britten: Cabaret Songs
Benjamin Britten (1913-1976) nousi sävellyslahjoillaan maailmanmaineeseen jo nuorena erityisesti vokaaliteostensa ansiosta. Laulutaiteen kuin orkestraationkin suvereenilla hallinnallaan Britten loi yksin koko englantilaisen oopperan koulukunnan, jonka tunnetuin saavutus on Peter Grimes -ooppera (1945). Brittenin läheisenä yhteistyökumppanina toimi runoilija W.H. Auden, jonka teksteihin Britten sävelsi iskeviä satiireja. Cabaret-laulujen teksteihin Audenin kerrotaan saaneen inspiraationsa viehätyksestään berliiniläiseen yöelämään 1930-luvun alussa. Brittenin raikas sävelkieli tuo laulusarjan vakaviinkin aiheisiin humoristia piirteitä.
Antonin Dvořák: Pianotrio nro 4 e-molli op.90 "Dumky" (1891)
Tsekkiläissyntyinen Antonin Dvořák (1841-1904) on slaavilaisen kansallisromanttisen musiikin mestari, jonka tuotanto käsittää mm. yhdeksän sinfoniaa, neljä konserttoa sekä kamarimusiikkia monille eri kokoonpanoille.
Sävellysten niittäessä mainetta niin Euroopassa kuin Amerikassakin urkurina ja alttoviulistina toimineen Dvořákin työtilaisuudet vaihtuivat kapellimestarin rooliin ja vuonna 1891 hänet kutsuttiin New Yorkin National College of Musicin johtajaksi. Tehtävänsä myötä Dvořákin sävelkieleen tarttui hänen myöhemmälle tuotannolleen ominaisia amerikkalaisia vaikutteita - tunnetuimpana esimerkkinä tästä on sinfonia nro 9 e-molli "Uudesta maailmasta".
Pianotrio nro 4 e-molli sen sijaan on sävelletty ennen Dvořákin Amerikassa vietettyjä vuosia; trio on viimeistelty 12.2.1891 (myöhästymme siis hieman teoksen valmistumisen vuosipäivästä) ja sen ensiesitys oli Prahassa paria kuukautta myöhemmin - pianon takana oli tuolloin säveltäjä itse. Teokselle on luonteenomaista slaavilaiskansalliset surumieliset melodiat, joille kontrastia tuovat hilpeämmät tanssilliset rytmiikat. Trion lisänimi Dumky on monikkomuoto slaavilaisesta sanasta dumka, joka tarkoittaa ohimenevää ajatusta. Pianotriossa onkin kuusi osaa, "dumkaa", joiden eleginen luonne kietoo ne kantavaksi kokonaisuudeksi.
ESIINTYJÄT
Jarna Virtanen aloitti käyrätorven soiton 9-vuotiaana Haapaniemen koulussa Kuopiossa. Sibelius-Akatemiassa hän opiskeli Timo Ronkaisen johdolla ja valmistui musiikin maisteriksi 2006. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina soittaen orkestereissa ympäri Suomen ja kamarimusiikkia eri kokoonpanoissa.
Anna Maria McElwain oli jo 21-vuotiaana suorittanut State University of New York at Buffalosta Master of Music -tutkinnon pianonsoitossa Stephen Manesin oppilaana sekä Master of Arts -tutkinnon musiikinteoriassa erikoistuen hepreankielisen Raamatun nuottimerkkeihin. Sittemmin hän on opettanut Sibelius-Akatemian Kuopion osastolla sekä suorittanut ensimmäisenä suomalaisena Sibelius-Akatemian maisterintutkinnon klavikordinsoitossa opettajanaan Pekka Vapaavuori. Nykyään Anna Maria konsertoi lähinnä klavikordistina ja hän on perustanut Kuopioon historiallisten kosketinsoittimien festivaalin, joka pidettiin toisen kerran tämän vuoden elokuussa.
Päivi Saraste on kuopiolainen laulaja ja laulunopettaja, joka on kouluttautunut myös Alexander-tekniikan opettajaksi 90-luvun alussa. Hän opettaa sekä Alexander-tekniikkaa että laulua Kuopion lisäksi maanlaajuisesti.
Saara Kastarinen on tehnyt pitkän uran Kuopion konservatorion pianonsoiton lehtorina. Opetustyön ohessa hän esiintyy paljon säestäjänä. Tämä konsertti on Päivi Sarasteen ja Saara Kastarisen duon "comeback" 25 vuoden jälkeen - edellinen konsertti oli syksyllä 1988!
Irina Zahharenkova on sukupolvensa menestyneimpiä pianisteja, jonka ohjelmisto ulottuu barokista nykypäivään niin solistina kuin kamarimusiikkona. Hän on voittanut useita suuria kansainvälisiä kilpailuja, kuten Johann Sebastian Bach -kilpailun (Leipzig 2006), Alessandro Casagrande -kilpailun (Italia 2006), George Enescu -kilpailun (Romania 2005) ja Premio Jaén -kilpailun (Espanja 2004).
Zahharenkova syntyi Kaliningradissa, jossa hän aloitti musiikkiopintonsa neljävuotiaana äitinsä oppilaana. Kolmetoistavuotiaana hän muutti perheensä kanssa Tallinnaan, jossa hän myöhemmin valmistui Georg Ots -musiikkikoulusta ja vuonna 2003 musiikin maisteriksi Viron musiikkiakatemiasta opettajinaan Mare Ots ja Lilian Semper. Hän tuli Sibelius-Akatemiaan vaihto-oppilaana vuonna 2002 ja aloitti vakituisena opiskelijana seuraavana vuonna Hui-Ying Lui-Tawaststjernan pianoluokalla. Hän on ollut jatko-opiskelijana Viron musiikkiakatemiassa vuodesta 2003.
Zahharenkova on osallistunut András Schiffin, Victor Merzhanovin, Stephen Bishop Kovacevichin, Malcolm Bilsonin ja Angela Hewittin mestarikursseille. Piano-opintojensa ohella hän on suorittanut myös cembalon, fortepianon, urkujensoiton, kemian sekä virolaisen ja suomalaisen filologian syventäviä opintoja. Hän vastaanotti Borletti-Buitoni -säätiön palkinnon vuonna 2007.
Neuvostoliitossa syntynyt Andrey Nikulin suoritti diplomiopintonsa viulunsoitosta ja kamarimusiikista Moskovan Tsaikovski-konservatoriossa professori Zarius Schihmurzaevan johdolla. Valmistuttuaan (1989) Nikulin aloitti soitonopetuksen sekä jatkoi opintojaan Venäjän valtion Maimon Akatemiassa, jossa hän teki lisensiaattitutkinnon (2002) professori Asja Kushnerin johdolla. Vuosina 1989-1992 hän soitti Neuvostoliiton valtion kulttuuriministeriön orkesterissa kapellimestari Gennady Rozdestvenskyn johdolla ja vuosina 1992-2002 Venäjän kansallisessa sinfoniaorkesterissa kapellimestari Mihail Pletnevin johdolla.
Muutettuaan Suomeen (2003) Nikulin sai viulunsoiton lehtorin paikan Savonlinnan musiikkiopistosta, jossa hän työskenetelee edelleen. Vuodesta 2010 alkaen hän on myös toiminut Savonia-ammattikorkeakoulussa viulunsoiton lehtorina sekä konsertoinut säännöllisesti Savonlinna-kvartettinsa ensiviulistina.
Timo Törmä on opiskellut sellonsoittoa Arto Noraksen johdolla Sibelius-Akatemiassa ja valmistunut sieltä erinomaisin arvosanoin. Ensikonserttinsa jälkeen Törmä on toiminut Kuopion konservatorion sellonsoiton lehtorina sekä esiintynyt etenkin kamarimuusikkona kotimaan lisäksi muualla Euroopassa sekä Keski-Aasian ja Lähi-idän maissa.